Loppusijoitus

Monet esteet varmistavat, ettei ydinjätettä pääse elolliseen luontoon

Käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan kuparikapseleissa Olkiluodon peruskallioon 400-450 metrin syvyyteen. Loppusijoittaminen perustuu moninkertaisten vapautumisesteiden käyttämiseen, joiden avulla varmistetaan, että ydinjätettä ei pääse elolliseen luontoon tai ihmisten ulottuville.

KBS-3-konsepti ja moniesteperiaate

Posivan loppusijoitussuunnitelmat perustuvat KBS-3-konseptiin, joka on Ruotsin ydinjätehuollosta vastaavan yhtiön SKB:n (Svensk Kärnbränslehantering AB) kehittämä. Toteutuksen lähtökohtana on moniesteperiaate. Radioaktiiviset aineet ovat useiden toisiaan varmentavien “suojamuurien” (vapautumisesteiden) sisällä siten, että yhden esteen vajavuus tai ennustettavissa oleva geologinen tai muu muutos ei vaaranna eristyksen toimivuutta.

Mitä ovat vapautumisesteet?

Polttoaineen olomuoto: Polttoaineen keraaminen olomuoto on jo sinällään yksi vapautumiseste. Kaasutiiviiden metallisauvojen sisällä oleva uraani on kiinteää, huonosti veteen liukenevaa ainetta, mikä hidastaa radioaktiivisten aineiden vapautumista.

Loppusijoituskapseli:
Polttoaineet pakataan kaasutiiviiseen kupari-valurauta-kapseliin, joka kestää korroosiota ja suojaa polttoainenippuja syvällä kalliossa tapahtuvalta mekaaniselta rasitukselta.

Bentoniittipuskuri: Loppusijoituskapseli ympäröidään bentoniittisavella, joka suojaa kapselia kallion mahdollisilta liikahduksilta sekä vähentää veden liikkumista kapselin läheisyydessä.

Peruskallio: Kallioperä tarjoaa kapselille ja bentoniitille olosuhteet, jossa muutokset ovat hitaita ja ennustettavia. Syvälle kallioperään sijoitettuina kapselit ovat suojassa maanpäällisiltä muutoksilta – mm. tulevilta jääkausilta – ja samalla ne ovat loitolla ihmisten normaalista elinympäristöstä.


Moniesteperiaate

Kapselit pystyyn vai vaakaan?

Posivan tämän hetken suunnitelmien mukaan loppusijoituskapselit sijoitetaan loppusijoitustunneleihin porattuihin pystyreikiin (KBS-3V). Loppusijoitusreikä vuorataan bentoniittisavesta tehdyllä puskurilla, joka suojaa kuparikapselia. Yhdessä SKB:n kanssa tutkitaan kuitenkin myös mahdollisuutta sijoittaa kapselit vaakatasossa oleviin loppusijoitusreikiin (KBS-3H).

Vaakaratkaisussa kapseli ja bentoniitti laitetaan rei'itettyyn teräspakkaukseen. Kapseleita sijoitetaan useampia peräkkäin ja ne erotetaan toisistaan bentoniittisavilohkoilla. Vaakasijoituksen osalla muun muassa bentoniittipuskurin käyttäytymiseen liittyy vielä epävarmuustekijöitä.

KBS-3 konsepti
Julkaistu SKB:n luvalla, kuva: Jan Rojmar

Jaa artikkeli: