Media

Ajankohtaista

29.10.2014 12.36

Eri maat sparraavat toisiaan

Loppusijoitusta suunnittelevien maiden yhteistyö palvelee kaikkia osapuolia. Hyviä esimerkkejä yhteistyön tuloksista ovat bentoniittipuskurin asennuslaite, kapselin siirto- ja asennusajoneuvo sekä loppusijoitustunnelin tulppatesti.

bentoniittipuskurinasennuslaite web
Bentoniittipuskurin asennuslaitteen kehitystyö on hyvä esimerkki kansainvälisen yhteistyön tuloksista.

Alan kansainvälisten asiantuntijoiden yhteistyöllä on suuri merkitys loppusijoituksen onnistumiselle. Posivan kehitysjohtajan Tiina Jalosen mukaan asian hyväksyttävyyden kannalta suuren tiedeyhteisön tuki on tärkeää.

jalonen tiina
Kehitysjohtaja Tiina Jalonen
”Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoittamisen paikanvalintaan, konseptin kehitykseen ja laitosten suunnitteluun liittyvä laaja-alainen tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyö ei onnistu ilman kansainvälistä yhteistyötä. Omasta onnistumisesta kertoo parhaiten se, että samantapaisiin johtopäätöksiin on päästy eri puolilla maailmaa”, Jalonen toteaa.

Hyvä esimerkki maiden välisen yhteistyön hedelmästä on bentoniittipuskurin asennuslaite, joka saatiin Olkiluotoon maaliskuussa 2014. Laitteen kehitystyö on tehty EU:n osittain rahoittaman LUCOEX-projektin puitteissa.

Vaikka asennuslaite on suunniteltu ja valmistettu kokonaan Suomessa, on sen kehitystyön seuraamiseen osallistunut suuri joukko kansainvälisiä asiantuntijoita. LUCOEX-projektiin kuuluu Posivan lisäksi kolme käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta kehittävää toimijaa: ruotsalainen SKB, ranskalainen Andra ja sveitsiläinen Nagra.

”LUCOEX-projektissa kukin on esitellyt omaa kehitystyötään ja antanut panoksensa muiden maiden kehitystyöhön. Lisäksi projektia arvioivat ulkopuoliset loppusijoitustekniikan asiantuntijat ovat päässeet seuraamaan ja kommentoimaan kehitystyötä”, Posivan kehitysinsinööri Keijo Haapala sanoo.

Noin 20 tonnia painavan laitteen ohjelmistoja on viimeisen puolen vuoden aikana täydennetty ja konetta on testattu oikeissa olosuhteissa.

”Alustavien testien perusteella laitteen avulla puskurilohkot voidaan asentaa kapselireikään vaadittavalla tarkkuudella ja nopeudella”, Haapala sanoo.

Myös kapselinasennuslaite on valmistunut

Täysin suomalaisin voimin suunniteltu ja valmistettu kapselin siirto- ja asennusajoneuvo tuli Olkiluotoon toukokuussa 2014. Neljän vuoden työn tuloksena syntyneellä prototyypillä testataan loppusijoituskapselin asentamista loppusijoitusreikään. Testitulosten perusteella laitetta kehitetään edelleen, ja lopullinen laite rakennetaan prototyypin pohjalta.

kapselikone1
Kapselinasennuslaite

Noin 103 tonnia kapseleineen painava laite pitää sisällään paljon erilaista hienomekaniikkaa. Laitteen moninkertaiset turvallisuusominaisuudet ovat tarkkaan suunniteltuja.

”Laite on suunniteltu tunnelin kokoon nähden optimimittoihin. Myös käytettävyyteen, tarkkuuteen ja turvallisuuteen on kiinnitetty paljon huomiota”, Posivan suunnitteluinsinööri Jouni Tiainen kertoo.

Kapselinasennuslaitteella käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan kymmenen millimetrin tarkkuudella bentoniittisavitäytteellä vuorattuun loppusijoitusreikään. Laitteella on tarkoitus kuljettaa kapseli maan alla reilun 400 metrin syvyydessä sijaitsevasta välivarastosta loppusijoitustunneliin.

Posiva vetää tulppatestiprojektia

Olkiluodossa tehdään myös tulppatesti, jossa rakennetaan loppusijoitussyvyydelle massiivinen teräsbetonitulppa.

Posivan kehitysinsinööri Petri Koho sanoo, että loppusijoitustunnelin alkupäähän tulevan tulpan toimivuutta testataan nostamalla tunnelin vedenpaine loppusijoitustunneleiden pohjaveden painetta vastaavaksi.

POPLU tunnel under construction Photo Posiva
Demonstraatiotunneli 4 työn alla syyskuussa 2013.

Olkiluodon tulppatesti on osa kansainvälistä, Posivan koordinoimaa DOPAS-projektia, jossa vastaavan kokoluokan tulppatestit toteutetaan sekä Suomessa, Ruotsissa, Ranskassa, Saksassa että Tšekissä.

”Ruotsissa ollaan pisimmällä. SKB:n tulppatesti rakennettiin maaliskuussa 2013 ja siellä on seurantajakso menossa. Ranska puolestaan on rakentanut maanpäällisen testitunnelin. Tšekissä rakentaminen ajoittuu tälle syksylle ja Saksassa testi on suunnitteluvaiheessa”, Koho sanoo.

”Yhteisprojektit ovat meille tärkeitä. Kun eri maiden spesialistit jakavat kokemuksia, saamme tutkittavasta asiasta vankempaa tietoa”, hän jatkaa.



Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: