Media

Ajankohtaista

29.12.2014 9.55

Ilmasto on aina muuttunut – ja muuttuu jatkossakin

Yksittäisten tekijöiden lopullista vaikutusta ilmaston muuttumiseen on erittäin vaikea arvioida. Siinä missä yksi lämmittää ilmastoa, toinen voi viilentää sitä.

Luontopolku 2014 (11)

”Ilmastokeskustelussa kannattaa muistaa, että mitään pysyvää ei ilmaston suhteen ole olemassa. Aina on eletty muutoskausia. Ilmastossa on tapahtunut ennenkin nopeita muutoksia”, Oulun yliopiston professori Juha Pekka Lunkka korostaa.

Lunkka sanoo, että nyt eletään varsin nopean ilmastonmuutoksen aikaa. Osaksi taustalla voi nähdä luonnollista vaikutusta, mutta ihmisen vaikutus ilmaston muuttajana on lisääntynyt teollisen vallankumouksen jälkeen merkittävästi. Kasvihuonekaasut, etenkin hiilidioksidi, voimistavat ilmastonmuutosta.

”Kun hiilen määrä ilmakehässä kasvaa, lämpeneminenkin voimistuu.”

Lunkka on tutkinut pitkään maapallon ilmaston historiaa. Hänelle myönnettiin vuoden 2008 Vuoden tiedekirja -palkinto teoksesta Maapallon ilmastohistoria. Kasvihuoneesta jääkausiin.

Lunkka tuo teoksessaan esille, että ilmasto on erittäin monimutkaisten prosessien tulos. Siihen vaikuttavia tekijöitä ovat muun muassa aurinkokunnan liike linnunradalla, auringon toiminta, maan radan ja akselikulman muutokset, mannerlaattojen liike, tulivuorenpurkaukset, merivirrat, jäätiköt sekä kasvillisuus. Uusin vaikuttava tekijä on ihmisen toiminta.

Maapallon ilmastohistoriassa Lunkka huomauttaa, että yksittäisen tekijän todellista vaikutusta on vaikea selvittää. Ilmaston kaoottisen luonteen vuoksi yhdenkin tekijän muutoksella saattaa kuitenkin olla radikaaleja seurauksia.

Tulevaa arvioidaan todennäköisyyksillä

Ilmastohistoriasta on usein etsitty analogioita tulevia kehityssuuntia varten. Historia voi opettaa jotain, vaikka ilmasto ei aina kehitykään samanlaisten mallien mukaisesti.

”Tulevia suuntauksia voidaan arvioida menneiden tapahtumien perusteella aina tietyillä todennäköisyyksillä”, Lunkka muistuttaa.

Hitaita muutoksia selittää esimerkiksi auringon säteilyn intensiteetti eli kuinka paljon säteilyä tulee yläilmakehään pitkän ajan kuluessa. Osansa muutoksissa on myös laattatektoniikalla eli teorialla mannerlaattojen liikkeistä.

Nopeampia muutoksia ilmastossa tapahtuu sen mukaan, missä asennossa Maa on suhteessa Aurinkoon. Lisäksi merten ja jäätiköiden yhteistoiminta vaikuttaa merivirtoihin, millä voi olla nopeitakin vaikutuksia ilmastoon.

Lunkka pitää mielenkiintoisena Grönlannin mannerjäätikön käyttäytymistä. Hänen mukaansa on todennäköistä, että Grönlannin mannerjäätikkö ei sula kokonaan vielä ainakaan kymmeneen tuhanteen vuoteen, mutta ilmastonmuutoksen seurauksena mannerjäätikön pohjalle voi suhteellisen lyhyessäkin ajassa muodostua valtavia määriä vettä, joka purkautuisi Pohjois-Atlantille. Suuri vesimäärä saattaisi muuttaa normaalia merivedenkiertoa, eikä esimerkiksi Golfvirta pääsisi luovuttamaan lämpöä pohjoisille alueille nykyiseen tapaan.

”Pohjoisella pallonpuoliskolla ilmasto kylmenisi, väliaikaisesti. Sen jälkeen tilanne stabiloituisi ja lämpeneminen jatkuisi. Näitä syklejä voisi tapahtua niin kauan kuin jäätikköä riittää”, Lunkka arvioi.

Yhden skenaarion mukaan ilmakehän korkea hiilidioksidipitoisuus puolestaan aiheuttaa sen, ettei seuraavaa jääkautta tulekaan arvioidusti.


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: