Media

Ajankohtaista

18.11.2014 15.24

Kupari ei syövy puhtaassa hapettomassa vedessä

Kahden eri tutkijaryhmän töiden tulosten perusteella Ruotsissa loppusijoituksesta vastaava SKB (Svensk Kärnbränslehantering AB) on voinut vahvistaa, että kupari ei syövy puhtaassa hapettomassa vedessä. Hyvin ohut pintakerros saattaa syöpyä, mutta sillä ei ole merkitystä loppusijoituksen kannalta. Käytetty ydinpolttoaine on tarkoitus loppusijoittaa kuparista ja valuraudasta valmistetussa kapselissa yli 400 metrin syvyyteen Olkiluodon kallioperään.

Kuparinkorroosio_videosta

SKB:n kokeissa ei havaittu vastaavanlaista vedynmuodostumista kuin kuparin vesikorroosion esille nostaman Tukholman Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun (KTH) tutkijaryhmän saamissa tuloksissa. SKB on tehnyt kokeita käyttäen niissä useita eri kuparilaatuja sekä erilaisia pinnanpuhdistus- ja käsittelytapoja.

”Göteborgissa ja Uppsalassa tehdyt kokeet todistavat, että kupari ei syövy puhtaassa hapettomassa vedessä. Siten tällä prosessilla ei ole merkitystä käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa”, SKB:n turvallisuusanalyytikko Allan Hedin sanoo.

SKB luovutti syyskuun lopulla Ruotsin säteilyturvallisuusvirastolle kolmannen tilanneraportin kuparikorroosiosta puhtaassa hapettomassa vedessä. Siinä esitetään uusia tärkeitä tuloksia kiistanalaisessa kuparikorroosiokysymyksessä.

Marjut Vähänen web
Posivan tutkimus- ja kehityspäällikkö Marjut Vähänen

”Olemme huojentuneita SKB:n saamista tutkimustuloksista, sillä kysymys kuparikorroosiosta on olennainen loppusijoituskapselin toimintakykyyn liittyen”, Posivan tutkimus- ja kehityspäällikkö Marjut Vähänen sanoo.
Posiva aikoo teettää VTT:llä identtisen kuparikorroosiokokeen, jolla haetaan lisävarmistusta SKB:n tuloksiin. Koe on tarkoitus aloittaa vuodenvaihteen tienoilla, ja alustavia tuloksia siitä on käytössä loppuvuodesta 2015.
Lisäksi Posiva selvittää ensi vuonna Tampereen teknillisessä yliopistossa kapselin pinnan ominaisuuksien vaikutusta korroosioon ja erityisesti vedynmuodostumiseen.
”Posiva ja SKB ovat tehneet jo pitkään kuparikorroosiotutkimuksia ja vaihtaneet tietoa keskenään. Olemme tehneet tutkimuksia sekä rinnakkain että toisiamme täydentäen”, Vähänen kertoo.


 

Taustalla vuosien tutkimustyö

Kiistellyn kysymyksen taustalla on Kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun tutkijoiden havaitsema vetykaasu kuparin korroosion yhteydessä puhtaassa hapettomassa vedessä. He ovat pitäneet tätä osoituksena siitä, että kupari reagoi veden kanssa ja muodostaa vetyä, mikä on alan yleisen tietämyksen vastaista.

Vuodesta 2010 alkaen on Uppsalan yliopiston Ångströmlaboratorietin tutkijaryhmää pyydetty toistamaan aiemmat kokeet. Samanaikaisesti tutkimuslaitos Micans Göteborgissa on kehittänyt vaihtoehtoisen menetelmän ilmiön tutkimiseen. Menetelmä muistuttaa tapaa, jolla tavallisesti tutkitaan mikrobeja hapettomissa ympäristöissä: lasisiin koeputkiin pannaan kuparia puhtaaseen hapettomaan veteen.

Joissakin tutkimuksissa on havaittu pieniä määriä vetykaasua, esimerkiksi kun tutkijat ovat panneet kapselikuparia puhtaaseen hapettomaan veteen. Kahden laboratorion tiiviin yhteistyön ansiosta on voitu osoittaa, että kapselikuparin yhteydessä aiemmin havaittu vety on ollut kuparimateriaalissa alun perinkin, eikä se näin ollen ole peräisin korroosioprosessista.
”Kaiken kaikkiaan nyt esittämämme tulokset osoittavat, että loppusijoituksessa käytettävät kuparikapselit eivät syövy puhtaassa hapettomassa vedessä”, Hedin sanoo.

Käy katsomassa SKB:n video YouTubesta!

Kuparinkorroosio
Videoon pääset klikkaamalla kuvaa.


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: