Media

Ajankohtaista

Millainen on suo Olkiluodossa vuonna 4000?

Tutkijat etsivät ja löysivät alueita, jotka voisivat olla ominaisuuksiltaan lähellä Olkiluotoon syntyviä soita ja järviä. Luontotutkimuksilla selvitetään radioaktiivisten aineiden kulkeutumista luonnossa.

Kuinka tutkia Olkiluodon tulevia järviä ja soita, kun niitä ei ole vielä olemassa? Maankohoamisen myötä niitä kuitenkin muodostuu seuraavien tuhansien vuosien aikana Olkiluotoa ympäröiville merialueille.


Posivassa asia ratkaistiin vuonna 2007 alkaneessa hankkeessa etsimällä aiempien tutkimustietojen perusteella 33 suota ja 27 järveä, joiden nähtiin kuvaavan Olkiluodon tulevia oloja. Aineistosta valittiin jatkotutkimuksiin neljä suota ja seitsemän järveä, jotka vastaavat ominaisuuksiltaan parhaiten Olkiluotoon tulevaisuudessa kehittyviä soita ja järviä.


”Parannamme tutkimussoiden ja -järvien avulla maankohoamisen ja turpeen kasvun malleja. Tutkimusten perusteella teemme radioaktiivisten aineiden kulkeutumis- ja annosmalleja siihen tilanteeseen, että loppusijoitustiloista tulisi luontoon päästöjä. Tutkimukset liittyvät loppusijoituksen turvallisuusanalyysiin, ja tietoja tarvitaan loppusijoituslaitoksen käyttölupahakemukseen”, biosfääriarvioinneista vastaava ryhmäpäällikkö Ari Ikonen Posivasta sanoo.


Ari Ikonen 002 WEB
Ryhmäpäällikkö Ari Ikonen tekee biosfääritutkimusta.

 

Kartat kertovat tulevista oloista

 

Vuonna 2010 kartoitus muuttui kenttätyöksi Eurajoen Lastensuolla, Euran Koskeljärvellä ja Eurajoen Lutanjärvellä ja kuluvan vuoden elokuussa myös Loimaan Pesänsuolla. Soilla ja järvillä kartoitettiin geologiaa ja kasvillisuutta, mitattiin biomassojen määriä sekä kerättiin näytteitä turpeesta, kasveista ja järvien pohjista.

Tutkijat ottivat turvenäytteitä jopa kuutisen metriä paksun kerrostuman matkalta. Laboratoriokokeissa turpeeseen laitetaan radioaktiivista merkkiainetta ja seurataan

turvekerroksen läpi tulevan radioaktiivisuuden määrää.


”Radioaktiiviset aineet sitoutuvat hyvin turvekerrokseen, mutta lähtevät liikkeelle muutosten, kuten ojittamisen jälkeen”, Ikonen kertoo.


Hän sanoo, että soita ja järviä seurataan vuosien ajan. Tutkimussoilla näyttää hänen mukaansa riittävän jatkossa vuosi yhtä suota kohti, mutta samaa järveä aiotaan seurata useita vuosia kasvillisuuden kasvumallien puuttumisen takia.

Posivassa on tehty karttamalleja Olkiluodon tulevista olosuhteista. Tuhansia ja

jopa 10 000 vuotta eteenpäin katsovia karttoja on tehty eri skenaarioiden mukaan. Arvioissa on huomioitu muun muassa merenpinnan korkeuden, ilmastonmuutoksen ja maankäytön vaikutukset.


suo web
Suotutkimusten kohteina ovat olleet Lastensuo Eurajoella ja Pesänsuo Loimaalla. Metsäntutkimuslaitoksen varttunut tutkija Lasse Aro otti luontotutkimuksiin liittyvää pintaturvenäytettä elokuussa 2010.


Posivassa on tehty karttamalleja siitä, miltä Olkiluoto voisi näyttää maankohoamisen jälkeen tuhansien vuosien päästä. Tässä esimerkissä kartta kertoo uusista järvistä ja soista sekä rantaviivasta noin 2 000 vuoden kuluttua.

Olkiluoto v4020 (pdf) (1.6 MB)


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje