Media

Ajankohtaista

5.11.2012 10.09

Miten Suomi eteni loppusijoituksen kärkimaaksi maailmalla - Ydinjätehuollon neljä vuosikymmentä kirjaksi

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitusta on valmisteltu Suomessa nykyisten ydinvoimaloiden rakentamisvaiheesta eli 1970-luvulta lähtien.


Valtiovallan asettama ensisijainen tavoite ydinjätehuollossa oli kuitenkin lähettää käytetty ydinpolttoaine ulkomaille. Siitä luovuttiin, kun eduskunta päätti ydinjätteiden vienti- ja tuontikiellosta vuonna 1994. Alun pitäen Teollisuuden Voiman käynnistämästä tutkimus-, kehitys ja suunnitteluohjelmasta on kehittynyt kansainvälisesti pisimmälle edennyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushanke.

Historiikki hels kehys web

"Kohti turvallista loppusijoitusta" -teos on yhteenveto neljän vuosikymmenen aikana tehdystä työstä ydinjätehuoltoon soveltuvien menetelmien ja turvallisen loppusijoitusratkaisun kehittämiseksi mukana olleiden kertomana.

"Tarve kirjan kirjoittamiseen syntyi, kun loppusijoitushanke on saavuttamassa tärkeän merkkipaalun. Posiva jättää vuoden 2012 loppuun mennessä valtioneuvostolle hakemuksen kapselointi- ja loppusijoituslaitoksen rakentamisesta Eurajoen Olkiluotoon ", kertoo Posivan varatoimitusjohtaja Timo Äikäs. "Kirjan tavoitteena on tuoda esiin, miten tämän päivän ratkaisuihin on tultu ja millaiset seikat tähän ovat olleet vuosien mittaan vaikuttamassa. Monet nykyisinkin noudatettavat periaatteet pohjautuvat päätöksiin, jotka on tehty vuosikymmeniä sitten", toteaa Äikäs.

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitushankkeen suotuisan etenemisen taustalla on monta tekijää. Varhainen poliittinen sitoutuminen pitkäjänteiseen loppusijoitusohjelmaan, jossa tähtäin asetettiin vuoteen 2020, on luonut puitteet loppusijoituspaikan valinnalle sekä tutkimus- ja kehitystyölle. Eri toimijoiden roolit ja vastuut ovat olleet lainsäädännön ansiosta selkeät, niihin liittyvät tehtävät on toteutettu aikataulujen mukaisesti ja ydinjätehuollon tulevat toimenpiteet on varmistettu rahastointijärjestelyin. Suuri ansio kuuluu myös suomalaiselle asiantuntijakaartille, joka pääsi varhain mukaan alan kansainväliseen yhteistyöhön. Sen myötä loppusijoituksen tekninen toteutusmalli omaksuttiin Suomeen. Erityisesti Ruotsin ydinjäteyhtiö SKB:n osuus on ollut tässä yhteistyössä merkittävä.

"Ohjelmaa toteutettaessa on tullut selväksi, että loppusijoitus ja siitä päättäminen on ja tulee edelleenkin olemaan tieteelliseen ja tekniseen tietoon perustuva sosiaalinen, poliittinen ja tekninen prosessi. Kysymys on loppujen lopuksi turvallisuudesta, joka osoitetaan monitahoisten, tutkimukseen ja kehitykseen perustuvien todisteluaineistojen avulla. Päätöksenteon hetkellä päättäjien tulee voida luottaa hankittuun tietoon ja tiedon hankkijaan. Luottamusta loppusijoitukseen ei rakenneta hetkessä, vaan se on vuosikymmenien aikana tehdyn työn tulosta", tiivistää Äikäs.

"Kohti turvallista loppusijoitusta" -kirjan kirjoittamiseen ovat osallistuneet johtava asiantuntija Anneli Nikula (TVO), ydinjäteasiantuntija Heikki Raumolin, johtava asiantuntija Veijo Ryhänen (TVO), sekä Posivasta viestintäpäällikkö Timo Seppälä, tutkimusjohtaja Juhani Vira ja varatoimitusjohtaja Timo Äikäs. Kirjaa varten on haastateltu 27 henkilöä, jotka edustavat energiateollisuutta, ydinjätetutkimusta, valtionhallintoa, kunnallishallintoa, viranomaisvalvontaa, mediaa ja yhteiskunnallista tutkimusta. Kirjan on kustantanut Posiva Oy.

Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: