Media

Ajankohtaista

15.12.2014 8.49

Moi! – ja muita tapoja kehittää työyhteisöä

Tervehtimisellä ja sen laiminlyönnillä on yllättävän suoria vaikutuksia työpaikan ilmapiiriin. Posivassa asia otettiin tosissaan ja pistettiin pystyyn koko vuoden 2014 kestänyt työyhteisötaitojen kehitysprojekti.

Tervehdys vaaka

Hyvä työyhteisö syntyy pienistä asioista, mutta siihen tarvitaan jokaisen työntekijän sitoutumista. Posivassa on toteutettu koko vuoden 2014 ajan Työyhteisötaidot-projektia, jonka vetovastuussa on ollut työsuojeluvaltuutettu Topias Siren.

topias2 web
Topias Siren
Idea syntyi syksyllä 2013, kun Siren osallistui Työturvallisuuskeskuksen järjestämään koulutukseen, jossa esiteltiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä tehtyä tukimusta tervehtimisen merkityksestä organisaatiolle. Tutkimuksen pohjalta Posivan työsuojelutoimikunnassa kehiteltiin projekti vuodelle 2014.


Tutkimus osoitti, että jos joku ei tervehdi muita, seuraa ajatus, että tuo ihminen ei pidä minusta. Tämä käynnistää lumipalloefektin, joka johtaa yhteishengen rakoiluun, kuppikuntien syntymiseen ja yleiseen työilmapiirin huonontumiseen. Tästä taas on lyhyt askel sairauspoissaoloihin ja irtisanoutumisiin, joista aiheutuu organisaatiolle isot taloudelliset menetykset.

”Projektimme käynnistyi tammikuussa juuri tervehtimisen teemalla. Teimme aiheesta myös pienen videon, joka jaettiin henkilökunnalle. Asiaan on suhtauduttu osin huumorilla ja siitä on väännetty monenlaista vitsiä. Mutta siinä ei ole mitään pahaa, koska se kertoo ihmisten ottaneen tervehtimisasian omakseen”, Siren sanoo.

Henkiset taidot korostuvat

Projektissa joka kuukaudelle valittiin oma teema, joita tervehtimisen lisäksi olivat muun muassa hyvä työkaveri, alais- ja työyhteisötaidot, voimaannuttaminen, terveelliset elämäntavat, vuorovaikutustaidot sekä palautteen antaminen ja vastaanottaminen. Asioita vietiin eteenpäin työsuojelutoimikunnan ja ulkopuolisten asiantuntijoiden voimin.

”Esimerkiksi voimaannuttamisesta meille tuli puhumaan Mato Valtonen ja terveellisistä elämäntavoista työterveyshuollon asiantuntijat. Lisäksi olemme muun muassa kannustaneet ihmisiä kävelylenkeille kesken työpäivän ja mukaan taukojumppaan. Tilaisuuksia on järjestetty yksikkökohtaisesti, mutta myös yhdessä koko henkilökunnalle”, Siren toteaa.

”Työyhteisöjä ei ole helppo muuttaa, vaan se on hidas prosessi. Fyysinen työsuojelu on Posivassa korkealla tasolla. Nyt olemme ensimmäistä kertaa keskittyneet työyhteisön henkiseen puoleen. Posiva on asiantuntijaorganisaatio ja tämä on enimmäkseen toimistotyötä, joten meillä henkiset taidot korostuvat”, hän jatkaa.

Hyvän työyhteisön tunnusmerkit

  • Organisaatioon on luotu luottamuksellinen ilmapiiri, jota ylläpidetään avoimella toiminnalla ja mutkattomalla yhteistyöllä.
  • Työpaikalla on yhteiset, kaikkien tiedossa olevat ja selkeät tavoitteet, joihin jokainen voi sitoutua.
  • Vuorovaikutus toimii, hankalia tilanteita otetaan puheeksi ennen kuin niistä tulee ongelmia, toimitaan ratkaisukeskeisesti ja ennaltaehkäisevästi.
  • On luotu yhdessä toimintamallit, joiden vaikutuksia seurataan ja joita tarpeen mukaan kehitetään.
  • Jokainen työyhteisön jäsen kantaa vastuuta omasta ja työyhteisön hyvinvoinnista.
  • Työhyvinvointi ja työsuojelu on osa jokaisen työtä. Tällöin työstä syntyy tulosta, koko työyhteisön työkyky säilyy ja organisaatio menestyy.
  • Työyhteisö on hyvä silloin, kun siellä työskentelevillä on hyvä olla ja työskennellä.
Lähde: Asiamies Sirkku Pohja, Tekniikan Akateemiset TEK



Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: