Media

Ajankohtaista

14.11.2014 8.31

Nuorikko otti eläkeläisen työt hoitaakseen

Ruotsalainen SKB sai käyttöönsä uusimman teknologian aluksen käytetyn ydinpolttoaineen merikuljetuksiin. M/S Sigridin on tarkoitus huolehtia kuljetuksista Ruotsissa ainakin seuraavat 30 vuotta. Kuljetusaluksesta saattaa olla tulevina vuosina iloa muillekin ydinvoimayhtiöille.

Sigrid_web
M/S Sigrid kuljettaa käytettyä ydinpolttoainetta ja radioaktiivista jätettä Ruotsissa kaikilta ydinvoimalaitoksilta välivarastoon. Aluksen pituus on99,5 metriä, leveys 18,6 metriä ja syväys 4,5 metriä sekä kantavuus 1 600 tonnia. Sigrid kulkee merillä noin 10 solmun vauhtia. Kuva: SKB

Joulukuun alussa 2013 ruotsalaiset saivat odotetun vieraan. Ydinjätehuollosta Ruotsissa vastaavan SKB:n (Svensk Kärnbränslehantering AB) uusi kuljetusalus M/S Sigrid lipui aamuauringossa Ringhalsin ydinvoimala-alueelle. Lähes sata metriä pitkä alus huolehtii tulevina vuosina Ruotsissa käytetyn ydinpolttoaineen kuljetuksista kaikilta ydinvoimalaitoksilta välivarastoon Oskarshamniin.

”Ruotsissa tarvittiin uusi alus kuljetuksiin tuleviksi vuosikymmeniksi. Edellistä alusta ei olisi voinut käyttää enää pitkään”, projektipäällikkö Jenny Holmström SKB:stä kertoo.

Hän myös muistuttaa, että uuden teknologian aluksella säästetään ympäristöä ja polttoainetta vanhempaan laivaan verrattuna.

Holmström oli mukana Sigrid-projektissa koko ajan, noin kolmen vuoden ajan. Aluksen rakentamisesta vastasi hollantilainen varustamo Damen Shipyards, ja sitä rakennettiin kahden vuoden ajan romanialaisella telakalla.

”Projekti onnistui hyvin. Alus on sellainen kuin halusimme ja pysyimme budjetissa. Aikataulu myöhästyi hieman, sillä halusimme aluksen täysin valmiina”, Holmström sanoo.

Myöhästyminen ei vaikuttanut kuljetuksiin Ruotsissa, sillä SKB:llä oli edelleen käytössä M/S Sigyn. Melkein kolmikymmenvuotias alusvanhus jää Sigridin myötä pois käytöstä.

Sata päivää vuodessa merillä

M/S Sigrid ei jäänyt Ruotsiin saavuttuaan lepäilemään kotisatamaansa Oskarshamniin. Sillä kuljetettiin ensimmäiset käytetyn ydinpolttoaineen lastit heti vuoden 2014 alussa. Holmströmin mukaan Sigridillä kuljetetaan Ruotsissa vuosittain 80–100 kuljetussäiliötä. Se kyntää Ruotsin vesiä arviolta sata päivää vuodessa.

”Toivottavasti Sigridiä voidaan käyttää seuraavat 30 vuotta. Tähän asti alus on ollut vain SKB:n käytössä, mutta tulevaisuudessa sitä voidaan mahdollisesti käyttää muidenkin yhtiöiden kuljetuksiin”, Holmström toteaa.




Suomessa mietitään vielä, mennäänkö tielle, merille vai raiteille

Suomessa ei ole vielä päätetty tapaa, jolla käytetty ydinpolttoaine kuljetetaan Loviisan Hästholmenista Eurajoen Olkiluotoon. Mahdollisia vaihtoehtoja ovat maantie-, rautatie- ja merikuljetukset. Päätöksiä ei ole vielä tehty myöskään vuotuisista kuljetusmääristä eikä kuljetussäiliöiden koosta.

”Kuljetustavan valinta ajoittuu nykyarvion mukaan vuosille 2017–2018. Tällä hetkellä maantie- ja merikuljetusvaihtoehdot vaikuttavat todennäköisemmiltä, sillä rautatiekuljetus on varsin joustamaton vaihtoehto ja vaatisi kalliita hankintoja”, Posivan projekti-insinööri Jaana Palomäki sanoo.

Jos käytettyä polttoainetta kuljetetaan meriteitse, Posiva harkitsee kuljetuksiin sopivan aluksen vuokraamista Ruotsista. Laivalla kuljetussäiliöitä saataisiin tuotua kerralla paljon, jolloin kuljetuksia tarvittaisiin kerran vuodessa tai kahdessa vuodessa.

Maantiekuljetuksia tarvittaisiin useammin. Maantiekuljetus tapahtuisi valvottuna erikoiskuljetuksena.

Kuljetussäiliöiden kestettävä koviakin oloja

Välivarastoista Posivan kapselointilaitokselle siirrettävät polttoaineniput pakataan kuljetuksen ajaksi törmäyksenkestävään kuljetussäiliöön. Säiliö estää polttoainenippujen vaurioitumisen siirron aikana ja toimii säteilysuojana. Samantyyppisiä säiliöitä käytetään myös silloin, kun käytettyä polttoainetta siirretään ydinvoimalaitoksilta välivarastoihin.

Kuljetuksissa periaatteena on, että kuljetussäiliö ei saa menettää säteilysuojausominaisuuksiaan pahimmassakaan ajateltavissa olevassa onnettomuudessa.

Käytetyn ydinpolttoaineen kuljettamista säädellään tarkoin kansallisin ja kansainvälisin määräyksin ja sopimuksin. Jokaiselle kuljetukselle on Suomessa haettava Säteilyturvakeskuksen lupa.


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: