Media

Ajankohtaista

28.12.2012 10.03

Posiva jätti loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle

Posiva on jättänyt käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemuksen valtioneuvostolle 28.12.2012.

Eurajoen Olkiluotoon rakennettavaan laitokseen on
tarkoitus loppusijoittaa Posivan omistajien, TVO:n ja
Fortumin, nykyisestä neljästä laitosyksiköstä ja
rakenteilla olevasta Olkiluoto 3-yksiköstä sekä
suunnitellusta Olkiluoto 4-yksiköstä syntyvä käytetty
ydinpolttoaine, yhteensä 9000 uraanitonnia.

 

"Rakentamislupahakemuksen taustalla on yli 30 vuotta
tutkimus- ja kehitystyötä, joka sai alkunsa nykyisiä
ydinvoimalaitoksia käyttöön otettaessa. Vuosikymmenten
aikana kertynyt tieto on vahvistanut käsitystämme
geologisen loppusijoituksen turvallisuudesta",  kertoo
toimitusjohtaja
Reijo Sundell.

 

Rakentamislupahakemuksen kohteena on kahden toisiinsa kytketyn ydinlaitoksen, maanpäällisen kapselointilaitoksen ja maanalaisen loppusijoituslaitoksen muodostama laitoskokonaisuus, johon sisältyy
myös tiloja kapselointilaitoksen käytön ja käytöstäpoiston yhteydessä syntyneiden ydinjätteiden loppusijoittamiseksi. Loppusijoitustilat on
tarkoitus rakentaa 400–450 metrin syvyydelle ja ne koostuvat vaiheittain rakennettavasta tunnelistosta ja siihen liittyvistä teknisistä tiloista.

 

Olkiluodon kallionperän soveltuvuus loppusijoitukseen on vahvistunut maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn rakentamisen myötä. Sekä ONKALOsta että maan pinnalta hankittujen tietojen avulla on kehitetty kriteerit ja yksityiskohtainen menettely loppusijoitustunnelien sijoittamiselle Olkiluodon kallioperään siten, että sen pitkäaikaisturvallisuuden kannalta suotuisat ominaisuudet voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. "Kallion soveltuvuusluokittelua käyttäen loppusijoitustilat tullaan louhimaan ehjään kallioon vaiheittain laitoksen suunnitellun 100 vuoden käytön aikana", toteaa varatoimitusjohtaja Timo Äikäs.

 

Loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus perustuu ennen kaikkea huolellisesti tutkittuihin ja kokeellisesti varmistettuihin, toisiaan täydentäviin teknisiin vapautumisesteisiin. Niitä ovat tiivis ja korroosiota hyvin kestävä loppusijoituskapseli, kapselin kalliosta eristävä bentoniittipuskuri, loppusijoitustunnelien täyttö sekä loppusijoituslaitoksen sulkemisrakenteet. Tarvittaessa myös itse kallio toimii vapautumisesteenä.

 

Pitkäaikaisturvallisuutta koskevien vaatimusten toteutumista tarkastellaan lupahakemusta varten laaditussa turvallisuusperustelussa, jonka Posiva luovuttaa Säteilyturvakeskuksen arvioitavaksi. Turvallisuusperustelun mukaan todennäköisinä pidettävien kehityskulkujen seurauksena seuraavan kymmenen tuhannen vuoden aikana vuotuiset säteilyannokset jäävät eniten altistuvillakin henkilöillä selvästi alle säädetyn annosrajan. "Myös sellaisessa epätodennäköisessä tilanteessa, jossa useita kapseleita vaurioituisi yhtäaikaisesti, radioaktiivisten aineiden päästöt jäävät korkeintaan kymmenesosaan Säteilyturvakeskuksen asettamista rajoista", vahvistaa Posivan tutkimusjohtaja Juhani Vira.

 

Rakentamislupahakemuksen käsittelyn aikana Posiva valmistautuu organisaatiossaan kapselointilaitos- ja loppusijoituslaitosprojektien käynnistämiseen. Lisäksi ONKALOssa tullaan aloittamaan loppusijoitustekniikkaan liittyvät täyden mittakaavan kokeet. "Tulemme testaamaan teknisten vapautumisesteiden asentamisen loppusijoitussyvyydellä", valottaa toimitusjohtaja Sundell.


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: