Media

Ajankohtaista

30.9.2009 10.25

Posivan toimitusjohtaja Eero Patrakka eläkkeelle 30.9.2009

Eero Patrakan päätössanat 35 vuotta kestäneelle työuralle TVO:n ja Posivan palveluksessa.

KALLIOSTA KALLIOON

 

Teollisuuden Voima suoritti 1980-luvulla kallioperätutkimuksia ympäri Suomea osana käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituspaikan valintaprosessia. Eräs viestinnän keskei­sistä teemoista oli tuolloin "Kalliosta kallioon". Tällä havainnollistettiin sitä, että kalli­osta lou­hittu ydinpolttoaineen raaka-aine, uraani, palautetaan kallioperään käytettynä ydinpolt­toaineena.

 

Oma urani Teollisuuden Voimassa ja Posivassa on noudattanut samaa "Kalliosta kalli­oon" -periaatetta. Tulin yhtiön palvelukseen polttoaineinsinöörinä syyskuun alussa 1974. Alkuvuosien tehtäviini kuuluivat ydinpolttoaineen hankinnan osa-alueet: uraani, konversio, väkevöinti ja polttoainenippujen valmistus. Useiden eri vaiheiden jälkeen päädyin johtamaan Posivaa, joka muun muassa huolehtii hankkimani polttoaineen lop­pusijoituksesta käytön jälkeen. Minun tapauksessani vastuujätehuollosta on siis toteutu­nut varsin konk­reettisella tavalla.

 

Teollisuuden Voima aloitti jätehuoltoselvitykset jo Olkiluodon laitosyksiköiden raken­tamisvaiheessa. Toisin kuin Loviisan tapauksessa, laitostoimittaja ei ottanut vastaan käytettyä polttoainetta. Selvitysten jälkeen päädyttiin siihen, että käytetty polttoaine pyritään loppusijoittamaan Suomen kallioperään, mikä ei suinkaan ollut itsestäänsel­vyys, sillä valtiovallan taholta suosittiin ydinjätteen vientiä ulkomaille. Tämä oli ensi­sijaisena tavoitteena valtioneuvoston vuonna 1983 tekemässä periaatepäätöksessä. Pää­töksen toissijainen tavoite, kotimaisen loppusijoituspaikan valinta vuonna 2000 ja lop­pusijoituksen aloittaminen vuonna 2020, sen sijaan osoittautui erittäin kauaskantoiseksi.

 

Teollisuuden Voima laati valtioneuvoston päätöksen mukaisen toteutussuunnitelman käytetyn polttoaineen suoralle loppusijoitukselle ja toimi sen mukaisesti 1980- ja 1990-luvun aikana. Viisi paikkatutkimusaluetta julkistettiin huhtikuussa 1987, ja niillä tehtiin kattavat tutkimukset. Ajankohtaan nähden lajin ympäristövaiku­tusten arviointi suoritet­tiin neljälle alueelle 1997-1999. Samanaikaisesti kehitettiin lop­pusijoituksen teknolo­giaa ja tehtiin siihen liittyvää turvallisuustutkimusta.

 

Olkiluodon ja Loviisan laitosten käytetyn polttoaineen loppusijoitus siirtyi Teollisuuden Voiman ja Imatran Voiman yhteisyrityksen Posivan tehtäväksi vuoden 1996 alusta. Koska Loviisasta ei ydinenergialain muutoksen jälkeen voinut enää lähettää käytettyä polttoainetta Venäjälle, Imatran Voima piti parhaana ratkaisuna liittyä Teollisuuden Voiman valmistelemaan loppusijoitushankkeeseen.

 

Posivan tähänastinen toiminta voidaan jakaa kahteen vaiheeseen. Vuosituhannen vaih­teeseen asti Posivan oli luotava edellytykset loppusijoitustoiminnan yhteiskunnalliselle hyväksynnälle. Tässä Posiva onnistui erinomaisesti: ydinenergialain edellyttämä peri­aatepäätös vahvistettiin eduskunnassa 18.5.2001. Nyt Posivan työ on edennyt vaihee­seen, jossa haasteet ovat valtaosin teknisiä: on osoitettava, että loppusijoitus pystytään toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti.

 

Aloitin Posivan toimitusjohtajana vuoden 2005 alussa. Kuluneet vuodet ovat olleet työntäyteisiä. Ulospäin näkyvin on maanalaisen tutkimustilan ONKALOn edistyminen lähelle loppusijoitussyvyyttä. Sana ONKALO on muodostunut Posivan toiminnan tun­nusmerkiksi niin Suomessa kuin ulkomaillakin, ja taitaa käydä niin, että se jää tulevan loppusijoituslaitoksen nimeksi. Tutkimus-, kehitys- ja suunnittelutyön merkkipaaluja ovat olleet TKS-ohjelmat, joista yksi julkaistiin vuonna 2006 ja seuraava on tulossa vielä tämän vuoden kuluessa. Omistajiemme uusien ydinvoimalaitoshankkeiden myötä Posiva on myös luvittamassa suunnitellun loppusijoituslaitoksen laajennusta siten, että sinne voitaisiin sijoittaa kaikkiaan seitsemän yksikön käytetty polttoaine.

 

Yhtenä Posivan toiminnan kulmakivenä on yhteistyö kotimaisten asiantuntijaorganisaa­tioiden kanssa. Ydinjätealalle onkin luotu toimiva asiantuntijaverkosto, joka suomalais­ten osapuolten lisäksi hyödyntää ulkomaista osaamista.

 

Olkiluodon ja Loviisan ydinvoimalaitosten ydinjätehuoltoa on toteutettu ja kehitetty suunnitelmallisesti ja pitkäjänteisesti. Kaikki osapuolet ovat pitäytyneet antamissaan sitoumuksissa, minkä vuoksi asetetut tavoitteet on pystytty saavuttamaan sovitun aika­taulun mu­kaisesti. Tämän seurauksena Suomesta on tullut yksi ydinjätehuollon toteu­tuksen edel­läkävijöistä maailmassa, ja toimintamme on usein arvioitu ulkopuolisten taholta menestystarinaksi.

 

Menestystä alallamme voi saavuttaa vain silloin, kun pitkäjänteisiä suunnitelmia on to­teuttamassa osaava henkilöstö yhteistyökumppanien tukemana. Siirtyessäni nyt seuraa­maan sivusta loppusijoituksen etenemistä kohti laitoksen rakentamisvaihetta esitän kai­kille mukana olleille, niin posivalaisille kuin sidosryhmillekin, sydämelliset kiitokset antamastanne panoksesta toimintamme edistämiseksi. Olen varma siitä, että tietojenne ja taitojenne avulla käytetyn polttoaineen loppusijoitus voidaan toteuttaa turvallisella tavalla.


Eero Patrakka


Patrakka Eero 05 MR09


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: