Media

Ajankohtaista

11.5.2015 10.25

Tohtori tuntee Olkiluodon kallion

Posivan geologi Jussi Mattila tietää, millaista kallioperä Olkiluodossa on. Hän tietää asian nyt akateemisestikin todistetusti, sillä Mattila väitteli tohtoriksi huhtikuun puolivälissä.

Jussi-Mattila web
Geologi Jussi Mattila
Mattila käsitteli väitöstutkimuksessaan muun muassa kallioperän hauraiden rakenteiden syntyä ja kehitystä Lounais-Suomessa. Hän pyrki selvittämään, miten kallion rikkonaiset rakenteet eli raot ja siirrokset ovat aikojen saatossa muodostuneet ja kehittyneet.

Mattilan väitöstutkimus antaa osaltaan lisätietoa Posivan loppusijoitushankkeeseen. Rikkonaisten rakenteiden tunnistaminen ja mallintaminen Olkiluodon kalliosta on ollut yksi Posivan paikkatutkimusten päätavoitteista jo pitkään.

Tutkimusten perusteella Posiva onkin vuosien saatossa luonut yksityiskohtaisia 3D-malleja Olkiluodon kallion rakenteista. Mallien pohjalta voidaan löytää loppusijoitukseen soveltuvat kalliotilavuudet ja välttää rikkonaiset rakenteet.

”Kallioperän rikkonaiset rakenteet nähdään usein vain huonona asiana. Hyvä puoli on se, että tulevat muutokset keskittyvät olemassa oleviin rikkonaisiin rakenteisiin. Nämä toimivat kalliossa ikään kuin mahdollisten muutosten puskureina, jolloin ehjä kallio säilyy myös suuremmalla todennäköisyydellä ehjänä”, Mattila kertoo.

Olkiluodosta ajatus kulki Etelä-Afrikkaankin

Mattila on keskittynyt koko työuransa rikkonaisten rakenteiden tutkimiseen. Posivassa hän aloitti työt vuonna 2004. Vuosina 2008–2012 hän työskenteli Geologian tutkimuskeskuksessa (GTK), josta palasi jälleen Posivaan vuonna 2012.

”GTK:n aikainen esimieheni ehdotti väitöskirjan tekoa. Työn edetessä ajatukset ja ideat hieman muuttuivat, mutta väitöskirjasta tuli pitkälti sellainen kuin olin itse ajatellut.”

Mattilan työn fokus oli Olkiluodon alueessa. Työhön kuului kuitenkin myös aineistoanalyysia Norjan geologian tutkimuskeskukselle. Aineisto koski kallioperän rikkonaisten rakenteiden muodostumista ja kehityskulkua Namaquamaan alueella Etelä-Afrikassa.

Mattila kertoo ensimmäisten merkittävien rikkonaisten rakenteiden muodostuneen Olkiluotoon noin 1,75 miljardia vuotta sitten.

Tutkimusten perusteella voidaan myös todeta, että Olkiluodossa nykyisin havaittavat merkittävät rikkonaiset rakenteet olivat muodostuneet jo noin miljardi vuotta sitten, joten rakenteet ovat hyvin vanhoja.

”Tästä voidaan päätellä, ettei uusia merkittäviä rakenteita tule enää muodostumaan Olkiluodon kallioperään.”

Mattila muistuttaa, että Posivassa tunnetaan hyvin ison mittakaavan malli rakenteista jo nyt. Kuvaa kuitenkin koko ajan tarkennetaan loppusijoituspaikoilla. Ennen loppusijoitustilojen louhintaa jokaisesta alueesta tehdään tarkempi pienen mittakaavan malli.

Posivan ainutlaatuisia tietoja muillekin

Mattilan väitöskirjan artikkeleihin on viitattu maailmalla ja niitä on pyydetty ulkopuoliseenkin käyttöön. Tuore tohtori kannattaa muutenkin Posivan ainutlaatuisten tutkimusmateriaalien muuttamista kansainvälistä tiedeyhteisöä kiinnostaviksi artikkeleiksi.

”Artikkelit käyvät läpi niin sanotun tieteellisen vertaisarvioinnin, josta saatu palaute auttaa meitä Posivassa kehittämään edelleen omaa työtämme. Lisäksi kansainvälisissä lehdissä julkaistut tutkimukset lisäävät työmme tunnettuutta maailmalla”, Mattila arvioi.

Posivan geologi teki väitöskirjaansa töiden ohessa iltatöinä. Yhtälö olisi ollut perheelliselle miehelle mahdoton, jollei Mattila asuisi arkiviikolla Eurajoella ja viikonloppuisin perheen kanssa Turussa.

Väitöstilaisuuden ja karonkan Mattila sai viettää perheensä, läheistensä ja kollegojensa kanssa.

”Väitöstilaisuus jännitti tietysti aluksi. Mielessä pyörivät mahdolliset kysymykset, joita vastaväittäjä saattaisi esittää. Tilaisuuden loppua kohti kuitenkin rentouduin. Kävimme vastaväittäjän kanssa hyvää keskustelua tutkimuksen tuloksista ja tutkimusmenetelmistä.”

Entäs miten nyt illat saa Eurajoella täyteen, kun väitöstutkimus ei pidä geologia täystyöllistettynä?

”No jospa nyt ehtisi vaikka liikkumaan ja urheilemaan enemmän kuin aiemmin.”




Jussi Mattilan väitöskirja ”Genesis and evolution of brittle structures in southwestern Finland and western South Africa - insights into fault reactivation, fluid flow and structural maturity in Precambrian cratons” (Kallioperän hauraiden rakenteiden synty ja kehitys Lounais-Suomessa ja läntisessä Etelä-Afrikassa - näkemyksiä siirrosten uudelleenaktivoitumiseen, pohjaveden virtaukseen sekä kallioperän rakenteelliseen kypsyyteen Prekambrisilla kratonialueilla) tarkastettiin Turun yliopistossa 10.4.2015.



Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: