Media

Ajankohtaista

28.10.2011 7.52

Tutkijat purkavat kymmenen vuotta kestäneen loppusijoituskokeen tuloksia

Äspön kalliolaboratoriossa Ruotsissa on tehty jo kymmenen vuoden ajan täyden mittakaavan loppusijoituskoetta. Loppusijoitusprojektista Ruotsissa vastaavan SKB:n hallinnoiman kokeen ensimmäisiä osia ryhdyttiin purkamaan joulukuussa 2010. Sen jälkeen Äspössä on otettu paljon erilaisia näytteitä, joita tutkimalla saadaan lisätietoa siitä, miten Ruotsissa ja Suomessa suunniteltu loppusijoitusjärjestelmä toimii aidoissa kallio-olosuhteissa.

Millaisesta kokeesta on kyse, Posivan T&K-koordinaattori Johanna Hansen?

”Kokeen sisempien osien asennus aloitettiin Äspön kalliolaboratoriossa vuonna 2001 ja ulompien osien vuonna 2003. Syvällä kalliossa sijaitsevaan tunneliin tehtiin kuusi loppusijoitusreikää, joihin sijoitettiin kuusi täyden mittakaavan loppusijoituskapselia. Kuparirautakapseleissa ei ole kuitenkaan käytettyä ydinpolttoainetta.

Kapseleissa on lämpövastukset, jotka ovat lämmittäneet kapseleita samaan tapaan kuin käytetty polttoaine lämmittää loppusijoitettavia kapseleita. Kapseleiden ympärillä on bentoniittipuskuri. Ennen kokeen käynnistämistä tunneli täytettiin paisuvan bentoniittisaven ja kiviaineksen sekoituksella ja suljettiin betonista rakennetulla tulpalla.”


Äspö koe2
Ohessa on Äspön Prototype Repository (loppusijoituskoe). Parhaillaan puretaan sen ulompaa osaa eli tulppaa, tunnelintäyttöä ja kahta loppusijoitusreikää, joista toisessa on vielä kapseli paikoillaan. (Kuva: SKB)

 

Mitä kokeella halutaan selvittää?

”Sillä haetaan tietoa siitä, miten loppusijoitusjärjestelmä kaikkine komponentteineen toimii yhdessä aidoissa olosuhteissa. Koe kertoo kapselin, bentoniittipuskurin, tunnelitäytön, tunnelin tulpan ja kallion toiminnasta täydessä mittakaavassa.”

 

Miten ja milloin koe puretaan?

”Se puretaan kahdessa vaiheessa. Sisempi osa, jossa sijaitsee neljä loppusijoituskapselia, jätetään vielä paikoilleen. Ulommassa osassa on kokeen purkaminen käynnissä.  Ulompi osa koostuu kahdesta loppusijoitusreiästä, jotka sijaitsevat kuuden metrin etäisyydellä toisistaan reilut 20 metriä pitkässä tunnelissa.

Ulomman osan purku alkoi joulukuussa 2010, ja purkamiseen näytteenottoineen kuluu aikaa vuoden verran. Purkamisen yhteydessä on otettu paljon näytteitä niin tunnelin täyteaineesta kuin bentoniitista. Niistä selvitetään muun muassa sitä, miten loppusijoitustunneliin ympäröivästä kalliosta tuleva pohjavesi on jakautunut täyteaineessa ja puskurissa ja onko merkkejä eroosiosta. Lisäksi selvitetään bentoniittipuskurin kemiaa ja vahvistetaan käsitystä, että puskuri toimii oletetulla tavalla. Yleensä bentoniittia tutkitaan laboratoriossa ja sen käyttäytymistä arvioidaan matemaattisilla malleilla. Nyt nähdään, että malleissa käytetyt lähtöoletukset pitävät paikkansa myös luonnossa.

Ensimmäinen kapseli nostettiin pois tämän vuoden heinäkuussa. Toinen on tarkoitus nostaa joulukuun alkupuolella. Kapseleista voidaan selvittää, onko bentoniitti vaikuttanut kapselin muotoon.”

 

Äspö koe1
Näytteenotto kahdeksan metriä syvässä reiässä on tarkkaa työtä ja bentoniitin kairaaminen on aikaa vievää puuhaa. Bentoniitti on tiivistänyt tilan kapselin ympäriltä. (Kuva: SKB)


Miten Posiva on osallistunut kokeeseen ja mitä hyötyä se siitä saa?

”Posivasta on ollut useita asiantuntijoita seuraamassa koetta. Itse koordinoin purkamisprojektin kansainvälistä yhteistyötä. Purkamisessa on mukana Ruotsin ja Suomen lisäksi kansainvälisiä ydinjäteorganisaatioita Ranskasta, Sveitsistä, Englannista, Saksasta, Kanadasta ja Japanista.

Saamme Äspön kokeesta tietoa omia kokeitamme varten. Voimme esimerkiksi valita parhaat anturit omiin tuleviin kokeisiimme.

Olemme osallistuneet kokeen purkamisen suunnitteluun ja hyödynnämme kokeesta saatavia tietoja esimerkiksi ONKALOssa tehtävien demonstraatioiden valmistelussa. Osa kokeeseen liittyvistä analyyseista tehdään suomalaisissa laboratoriossa.”

 

Johanna Hansen äspö-juttuun web
Kansainvälistä loppusijoituskoetta voidaan seurata Vuojoen kartanolta käsin, mutta aina välillä pitää käydä itsekin paikan päällä maan alla katsomassa, miten työt etenevät, kertoo Posivasta Johanna Hansen.


Millainen paikka on Äspön kalliolaboratorio?

”Se on paikka, jossa tehdään loppusijoitustutkimuksia yli 400 metrin syvyydessä kiteisessä kallioperässä. Siellä voidaan tutkia materiaalien käyttäytymistä kallio-olosuhteissa sekä kallioperään, loppusijoituksen tekniseen toteutukseen ja pitkäaikaisturvallisuuteen liittyviä tekijöitä.

Äspö sijaitsee saaristossa Kaakkois-Ruotsin itärannikolla, lähellä Oskarshamnia. Sinne kertyy matkaa Tukholmasta hieman yli 300 kilometriä. Kalliolaboratoriossa vieraili vuonna 2010 noin 7 000 kävijää.”


Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: