Media

Ajankohtaista

16.6.2017 13.12

Yhteistoimintakokeen valmistelu eteni pilottireiän kairaukseen

Posiva varmistaa loppusijoituksen turvallisuutta lukuisilla kokeilla ja testeillä. Vuoden 2022 tienoilla toteuttavassa yhteistoimintakokeessa loppusijoitusta testataan ilman käytettyä ydinpolttoainetta. Kokeen avulla saadaan lisätietoa loppusijoituksen eri työvaiheiden toimivuudesta ja Olkiluodon kallioperästä.

Tutkimustyöt vuoden 2022 paikkeilla toteutettavaa yhteistoimintakoetta varten käynnistyivät huhtikuussa pilottireiän kairauksella ONKALOssa noin 420 metrin syvyydessä. Myös käytetty ydinpolttoaine sijoitetaan aikanaan suunnilleen samaan syvyyteen.

Yhteistoimintakoetta varten louhitaan noin 60 metriä pitkä keskustunneli ja noin 80 metrin pituinen loppusijoitustunneli, johon on tavoitteena porata neljä loppusijoitusreikää. Yhteistoimintakokeen tunnelit ovat selkeästi lyhyempiä kuin varsinaisessa loppusijoituksessa, jossa loppusijoitustunneli voi olla jopa 350 metriä pitkä.

– Yhteistoimintakoe on osa loppusijoituslaitoksen koekäyttöä. Kokeessa tehdään pienimuotoinen loppusijoitus lopullisilla laitteilla ja todellisissa oloissa. Ainoa ero oikeaan tilanteeseen on se, että kapseleissa ei ole käytettyä ydinpolttoainetta. Tavoitteena on kokeen avulla varmistaa, että kaikki loppusijoitukseen liittyvät työvaiheet toimivat, kuten on suunniteltu, kertoo päägeologi Ismo Aaltonen.

Huhtikuussa kairattu pilottireikä on pituudeltaan keskustunnelin mittainen – noin 60 metriä – ja halkaisijaltaan hieman yli seitsemän senttiä.

– Selvitämme parhaillaan kairatusta näytteestä kallioperässä olevia rakoja ja mahdollisia rikkonaisia vyöhykkeitä. Pilottireiässä tutkitaan muun muassa kallioperän veden liikkeitä ja analysoidaan veden kemiallista laatua, kertoo tutkimuspäällikkö Jussi Mattila.

2017_04_19_030
Huhtikuussa ONKALOssa kairattu pilottireikä on pituudeltaan yhteistoimintakokeen keskustunnelin mittainen, noin 60 metriä.

Alueen kallioperän malli täydentyy

Jussi Mattilan mukaan koetta varten poratut pilottireiät ja niistä saatavat kairausnäytteet tuovat jälleen uutta tietoa, jonka avulla voidaan päivittää Olkiluodon alueen kallioperän geologista ja hydrologista mallia. Keskustunnelin louhinta alkaa loppukesästä, kun tutkimusten avulla on varmistettu kallioperän soveltuvuus yhteistoimintakokeen keskustunnelin rakentamiseen.
Myös ennen kokeen loppusijoitustunnelin ja loppusijoitusreikien louhintaa kairataan pilottireikiä. Kairauksilla varmistetaan loppusijoitustunnelin soveltuvuus koekäyttöön ja se, ettei loppusijoitusreikään vuoda sallittua enempää vettä. Kairauksilla varmennetaan myös, ettei loppusijoitusreiän kohdalla kalliossa ole rikkonaisia vyöhykkeitä.

– Yhteistoimintakoe on hyödyllinen sekä loppusijoituksesta vastaavalle Posivalle että loppusijoitusta valvoville viranomaisille. Kaikki osapuolet saavat kokeen avulla tietoa loppusijoitukseen käytettävien menetelmien, materiaalien ja työtapojen toimivuudesta, Mattila kertoo.

Bentoniitti tiivistää tehokkaasti

Loppusijoitusreikä on noin kahdeksan metriä syvä ja halkaisijaltaan 1,75 metriä. Loppusijoituskapselin halkaisija on noin metri. Yhteistoimintakokeessa tavoitteena on asentaa neljään pystyreikään kuparikapselit ja niitä ympäröivät, bentoniittisavesta valmistettavat puskurit.

– Bentoniittisavi pyrkii kostuessaan paisumaan moninkertaiseksi. Paisuessaan savi täyttää ja tiivistää loppusijoituskapselin ympärillä olevan tilan, estää veden virtauksen kapselin lähellä ja suojaa kapselia myös mahdolliselta kallion liikehdinnältä, Ismo Aaltonen kertoo.
Näillä näkymin itse loppusijoitusreiässä ei yhteistoimintakokeessa tehdä mittauksia sen jälkeen, kun kapseli, puskuribentoniitti ja täyttö on asennettu kallioon. Sen sijaan tilojen lähistöllä seurataan esimerkiksi pohjaveden virtauksia.

– Loppusijoituksessa kapselin pituus vaihtelee sen mukaan, mistä käytetty ydinpolttoaine tulee. Olkiluoto 1:n ja 2:n kapseliin mahtuu 12 polttoainenippua 4,7 metriä pitkään kapseliin. Loviisan 12 nippua puolestaan sopivat 3,6 metriä pitkään kapseliin. Olkiluoto 3:n 5,2 metriä pitkään kapseliin mahtuu neljä polttoainenippua, Aaltonen kertoo.

Ennen yhteistoimintakoetta ONKALOssa toteutetaan myös täyden mittakaavan loppusijoituskoe, eli ns. FISST-koe, jossa kahteen loppusijoitusreikään asennetaan lämpövastuksilla varustetut kuparikapselit ja puskurit. Kokeen demonstraatiotunneli täytetään ja sen suulle valetaan tulppa. FISST-kokeen asennukset tehdään nykyisillä prototyyppiasennuksilla.

Kapselien lämpövastuksilla pyritään simuloimaan oikean ydinjätteen ympäristöönsä aiheuttamaa lämpövaikutusta. Samalla seurataan bentoniitin ja tunnelitäytön käyttäytymistä lämmityksen aikana.

2017_04_19_110
Tutkimuspäällikkö Jussi Marttila tarkastelee pilottireiästä kairattuja näytteitä.


Teksti: Timo Sillanpää, kuvat: Hannu Huovila

Palaa otsikoihin



Jaa artikkeli: