Posiva

Työntekijät kertovat



21.3.2016

Geologista on moneksi

Pere web
Tutkimuskoordinaattori Tuomas Pere.
Tuomas Pereä voi jo nyt kutsua Olkiluodon veteraaniksi. Tällä hetkellä tutkimuskoordinaattorina Posivassa toimiva Pere tuli ensimmäisiin töihinsä Olkiluotoon 2000-luvun alussa. Silloisiin kesä- ja pätkätöihin kuului muun muassa osallistuminen voimalaitoksen vuosihuoltoihin.

”Hakeuduttuani myöhemmin opiskelemaan geologiaa päädyin vuonna 2006 kesätöihin Posivaan havaittuani, että loppusijoitustyö kaipaa luonnontieteellisten alojen osaajia. Parin kesätyövuoden jälkeen päädyin tekemään myös gradutyöni Posivalle ja nyt olen ollut täällä jo vuodesta 2008”, Eurajoelta kotoisin oleva Pere kertaa urakulkuaan.


Pere sanoo, että työt Posivassa ovat tarjonneet mahdollisuuden oman ammattiosaamisen jatkuvaan kehittämiseen. Se näkyy myös töiden sisällöissä vuosien aikana.

Pere teki pitkään perinteisiä geologin tehtäviä, muun muassa geologista kartoitusta kairasydämistä, ohuthieistä ja maanalaisesta tutkimustilasta ONKALOsta. Lisäksi hän on osallistunut kallion soveltuvuusluokittelun kehitys- ja raportointityöhön rakentamislupahakemusta varten.

”Vuodesta 2013 asti olen vastannut päätehtävänäni loppusijoituspaikan ympäristön monitorointiin liittyvistä töistä ja toimeksiannoista osana Olkiluodon monitorointiohjelmaa. Osallistun myös aiheeseen liittyviin pitkäaikaisturvallisuuden tutkimus- ja kehitystöihin, kun laadimme turvallisuusperustelua käyttölupahakemusta varten. Kansainvälinen yhteistyö on tullut tutuksi muun muassa loppusijoituksen kansainvälisen teknologiayhteistyöorganisaation IGD-TP:n sekä alan konferenssien kautta. Päiviä täyttävät vaihtelevan säännöllisesti myös Posivan toiminnan esittely vieraille ja yhteistyökumppaneille sekä raportointityöt”, Turun yliopistosta vuonna 2011 maisteriksi valmistunut Pere listaa.

Hedelmällisistä keskusteluista uusia ideoita

Pere sanoo Posivan arjessa näkyvän sen, että kyseessä on monen eri alan osaajan asiantuntijaorganisaatio. Samalla lailla töissä on huomioitava, että yritys toimii tarkasti säännellyllä alalla.

”Posivassa on hedelmällistä maaperää keskusteluille ja väittelyillekin, kun pöydässä istuu eri alojen ihmisiä. Näissä keskusteluissa on syntynyt uusia, välillä myös käyttökelpoisia ideoita.”

”Työvuodet ovat opettaneet paljon siitä, kuinka tarkasti säänneltyä ydinlaitoksen rakentamiseen liittyvät työt ovat ja miten se heijastuu työnteon kaikkiin vaiheisiin, muun muassa dokumentaation ja turvallisuuden osalta. Turvallisuudessa on huomioitava sekä työturvallisuus että loppusijoituksen pitkäaikaisturvallisuus”, Pere täydentää.

Hyvää oppia ovat osaltaan tarjonneet käytännön tutkimus- ja kehitystyöt maanalaisiin kallioperätutkimuksiin ja pintaympäristön monitorointiin liittyen.

Eikä tutkimustyö lopu vaikka vahvasti tutkimus- ja suunnitteluorganisaationa toiminut Posiva etenee nyt tutkimuksesta loppusijoituslaitoksen rakentamiseen.

”Esimerkiksi ympäristön monitoroinnin suhteen painopiste muuttuu aivan kokonaan, kun varsinaiseen loppusijoituslaitoksen rakentamiseen ja loppusijoitustoimintaan siirrytään. Silloin käynnistyvät jälleen louhintatyöt, jotka kestävät suunnitelmien mukaan seuraavat sata vuotta. Loppusijoitusprojekti on poikkeuksellisen pitkäaikainen. Ympäristön seuranta on tähän mennessä painottunut enemmän pitkäaikaisturvallisuuden mallinnusaineistojen keruuseen, nyt ollaan siirtämässä painopistettä rakentamisen aikaisten ympäristövaikutusten seurantaan. Rakentamis- ja käyttövaiheen havaintoja verrataan sitten aikanaan perustilaseurannan tuloksiin."

Jos kivi on pudonnut nykyisen raumalaisen käsistä, niin kitara ei ole sitä edelleenkään tehnyt. Peren vapaa-aika kuluu musiikin ja bänditoiminnan parissa. Paitsi silloin, kun pihatyöt tai muut kodinaskareet vievät enemmän aikaa.



18.11.2013

Kielitaitoisena kansainvälisille vesille

Monen posivalaisen työarkeen kuuluvat tiiviit kansainväliset yhteydet. Kaikkiin Posivan suuriin projekteihin liittyy rajat ylittävää yhteistyötä, ja yritys on solminut useita yhteistyösopimuksia muiden maiden loppusijoituksesta vastaavien tai loppusijoitukseen liittyvien organisaatioiden kanssa.

PalmuM web
Posivan vanhempi asiantuntija Marjatta Palmu.

Posiva on ollut monessa kansainvälisessä hankkeessa vetovastuussa ja rakentanut merkittävällä panoksella käytetyn polttoaineen loppusijoitukseen liittyvää monikansallista teknologiayhteisöä.

”Roolimme on tullut aiempaa näkyvämmäksi EU-rahoitteisten hankkeiden vetäjänä. Posivan näkyvyys Euroopassa on kasvanut selvästi kansainvälisen työn myötä”, rajat ylittävän yhteistyön hyvin tunteva Posivan vanhempi asiantuntija Marjatta Palmu sanoo.

Palmun oma Posiva-ura alkoi vuonna 2002, kun hän aloitti Olkiluodossa suunnitteluinsinöörinä. Hänellä oli takanaan kalliorakentamisen suunnittelua ja kaivossuunnittelua jo 1970-luvun lopulta 1990-luvun alkuun. Sen jälkeen Palmu vaihtoi alaa ja toimi muun muassa yliopettajana HAAGA-HELIA:n ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

”Olen seurannut ydinjätehuoltoa jo ennen Posivan perustamista.”

Palmu opiskeli Teknillisessä korkeakoulussa Espoon Otaniemessä ja valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 1980 tutkintosuuntanaan louhintatekniikka. Hänellä on myös MBA-diplomi Helsingin kauppakorkeakoulusta.


Suuri tavoite jaettu pienempiin osiin


Palmun työnkuva on elänyt loppusijoitusprojektin edetessä. Yhteistä tehtäville on ollut, että niissä on tarvittu aina jotain tiettyä erityisosaamisen osa-aluetta.

”Posivassa aloittaessani loppusijoitushankkeessa siirryttiin varmentaviin paikkatutkimuksiin ja ryhdyttiin tekemään työtä loppusijoituslaitoksen rakentamislupahakemusta varten. Vuosi 2010 tuntui vuonna 2002 kovin kaukaiselta”, Palmu miettii.

Hän sanoo Posivan tekemässä työssä näkyvän pitkän aikajänteen vaatimukset. Posivan entinen toimitusjohtaja Eero Patrakkakin totesi joskus, että Posivan kvartaali on 25 vuotta.

Loppusijoituksen suunnittelutyö on jaettu välitavoitteisiin ja työtehtäviä pilkottu lyhyen aikavälin hallittaviin osiin.

”Meille ei riitä, että on yksi kaukainen tavoite. Työtä on suunniteltava siten, että tiedämme, mitä teemme missäkin vaiheessa.”


Viranomaisvalvonta tuo oman piirteensä


Posivan työtä leimaa toiminta vahvasti säännellyssä ympäristössä, jota viranomainen valvoo koko ajan. Kaikki lähtee liikkeelle turvallisuuden korostamisesta.

”Kun tämän piirteen ymmärtää työssään, pääsee Posivassa työskentelemään myönteisellä tavalla poikkeuksellisella toimialalla. Loppusijoituksen suunnittelu edellyttää jatkuvaa raportointia, ja työssä on noudatettava viranomaisen vaatimuksia ja ohjeistuksia”, Palmu korostaa.

Loppusijoitusprojektin edistyessä posivalaisille tulee koko ajan eteen uutta mietittävää. Palmun mukaan työhön heittää haasteen kysymys siitä, kuinka nyt ratkaistavat asiat hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla tämänhetkisten tietojen perusteella.

Palmun työ on tarkoittanut lukuisia matkustuspäiviä, joten varsinaisia vapaa-ajanongelmia ei ole syntynyt.

”Kansainvälinen toiminta edellyttää matkustusvalmiutta. Se on yksi tämän työn piirre. Toisaalta olen päässyt tekemään yhteistyötä monien eri kansallisuuksien kanssa monella eri kielellä”, työkielenä suomea, englantia, ruotsia ja saksaa sekä turistikielenä myös espanjaa ja ranskaa puhuva Palmu sanoo.

Kun vapaa-aikaa jää, Palmu käyttää sen perheensä tai oopperan parissa.




18.11.2013

Kesätyö veikin Grönlantiin asti

Tuskinpa Anne Lehtinen uskoi, että vuonna 2005 alkanut kesätyöpesti Posivassa kuljettaisi hänet lopulta Grönlannin ikijäille saakka. Tämänhetkinen työ hydrogeologina tarkoittaa noin kerran vuodessa matkaa Tanskalle kuuluvalle saarelle jäätikkö- ja ilmastoselvityksiä tekemään.

lehtinen web
Hydrogeologi Anne Lehtinen.
”Ne ovat olleet mieleenpainuvia matkoja. Siellä näkee jään sulamisen aivan omin silmin. Mannerjää vetäytyy ja ohenee koko ajan”, Lehtinen toteaa.

Lehtisen Posiva-ura alkoi siis kesällä 2005. Hän tuli silloin Olkiluotoon tekemään hydrologisia mittauksia ja apuvoimiksi suunnittelemaan ja toteuttamaan vesinäytteiden ottoa.

”Olin oikeasti huolissani käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta. Halusin selvittää asiaa tarkemmin paikan päällä”, Lehtinen vastaa, miksi haki kesätöihin Posivaan.

”Kesätöiden jälkeen jäin suoraan Posivaan töihin, joten sillä tiellä olen edelleen. Gradu oli silloin viittä vaille valmis.”

Laihialta kotoisin oleva Lehtinen valmistui Helsingin yliopiston geologian laitokselta filosofian maisteriksi vuonna 2006. Ennen opintojaan Helsingissä hän opiskeli geologiaa Ruotsin puolella Uumajassa.

”Geologiassa minua kiinnostaa luonnonläheisyys. On kiehtovaa selvittää, miten maapallomme on muodostunut. Yhtä lailla minua kiinnostaa vesi kaikissa muodoissaan.”


Ei tehdä asioita niin kuin on aina tehty


Lehtinen sanoo, etteivät hänen alaltaan tutkittavat kohteet lopu aivan heti. Jäätiköiden käyttäytymistä ja ilmastonmuutosta on vielä selvitettävä paljon suhteessa loppusijoitukseen. Yleensäkin jäätikkötutkimusta tarvitaan edelleen lisää.

”Työvuosien aikana on syntynyt mielenkiintoisia yhteistyökuvioita yliopistojen, tutkimuslaitosten ja muiden loppusijoitusta suunnittelevien organisaatioiden kanssa.”

Lehtisen mukaan Posivan töissä korostuu etukäteistyön merkitys. Asioita mietitään siis tarkasti ennen toteuttamista. Poikkitieteellinen osaaminen Posivan henkilöstössä on opettanut hydrogeologillekin paljon.

”Posivassa on aina ollut tarjolla vanhempien asiantuntijoiden tukea ja tietoa. Täällä ei sanota, että tehdään asiat näin, kun ne on tehty näin aina ennenkin. Haemme uusia ideoita ja tekemisen tapoja. Epävirallisissa poikkitieteellisissä keskusteluissa syntyy näitä uusia ideoita”, Lehtinen muistuttaa.

Jos matkat Grönlantiin kysyvät pientä ponnistelua, ei Raumalla asuva Lehtinen päästä itseään paljon helpommalla vapaallakaan. Ratsastus ja kuntoilun ”moniottelu” crossfit harrastuksina kysyvät kanttia ja paneutumista asiaan.

”Rupesin harrastamaan crossfitia, kun kyllästyin aerobiceihin ja omatoimisiin salilla käynteihin.”




18.11.2013

Assistentti on kaikkea muuta kuin rutiinien järjestäjä

Assistenttina Posivassa työskentelevä Merja Frisk perustaa työnsä ajatukseen parempi hallittu kaaos kuin hallitsematon. Assistentin tehtävissä on usein monia asioita kesken ja useita toimeksiantajia, ja kunkin toimeksiantajan tehtävät ovat luonnollisesti niitä kiireisimpiä.

frisk web
Assistentti Merja Frisk.
”Tehtävien ruuhkautuessa priorisointi on yksi tärkeimmistä taidoista. Toimenkuvani on sellainen, että keskeytykset kuuluvat työhön ja keskeneräisiä tehtäviä on aina”, Frisk miettii.

Friskin työpäiviin kuuluu assistentin perustehtävien ohella dokumenttihallintaan liittyvät työt sekä erikseen määriteltyjen kotimaisten ja kansainvälisten projektien projektiassistenttitehtävät. Lisäksi hän toimii johdon sihteerin sijaisena.

”Dokumenttihallinta vie yli puolet työajastani. Posivan töissä korostuu juuri dokumentoinnin tärkeys.”

Paljasjalkainen eurajokelainen Frisk valmistui Rauman ammatti-instituutista merkonomiksi vuonna 1997 ja Satakunnan ammattikorkeakoulusta tradenomiksi vuonna 2002. Sen jälkeen hän toivoi löytävänsä koulutusta vastaavaa työtä kotipaikkakunnaltaan.

”TVO oli minulle Posivaa tutumpi yritys, joten pyrin aluksi sinne. Sieltä ei tärpännyt, mutta Posivassa auki olleeseen paikkaan minut valittiin vuonna 2003. Posivakin oli tuttu yritys, kuten varmasti kaikille eurajokelaisille. Ainakin siinä määrin, että tiesin Posivan päätehtävän, ydinjätteen loppusijoituksen.”

Töitä päässyt itse muokkaamaan sopivaksi


Friskin Posiva-ura käynnistyi konttoristina, mutta työnkuva on vuosien saatossa kasvanut huomattavan paljon laajemmaksi.

”Posivassa on päässyt koko ajan kehittämään itseään ja työnkuvaansa. Työssäni on nykyisin mukana esimerkiksi kansainvälinen puoli. Loppusijoitusprojektissa on päässyt mukaan johonkin sellaiseen, jota ei ole koskaan aiemmin tehty missään”, Frisk muistuttaa.

Hankkeen ainutlaatuisuus ja hyvät työkaverit ovat luoneet työpaikasta Friskille mieluisan.
Pitkäjänteisyys näkyy kaikessa tekemisessä Olkiluodossa. Pitkälle kurottavasta loppusijoitushankkeesta huolimatta Friskin fokus on päivittäisessä tekemisessä.

”Kaiken työn ja kiireen keskellä jää usein huomaamatta, kuinka ainutlaatuista työtä teemme.”

Frisk sanoo oppineensa kaiken nykyisen toimenkuvansa vaatiman osaamisen Posivassa. Hän on saanut myös lisää kokemusta erilaisten asiantuntijoiden kanssa toimimisesta.

Työpaikan lisäksi Eurajoki on tarjonnut Friskin perheelle hyvän paikan asua ja elää. Perhe hankki 1999 Eurajoen keskustasta suvun vanhan kotitalon, jonka he ovat vähitellen kokonaan kunnostaneet. Remontoinnista liienneen ajan Frisk viettää mielellään lastensa, miehensä ja koiransa kanssa. Ellei sitten lähde rentoutumaan yksikseen lenkille.



18.11.2013

Posivassa avautui kokonaan uusi maailma

Tekemisorientoituneella diplomi-insinöörillä täytyy olla työssään riittävästi haastetta ja uutta pureskeltavaa. Posivan kehitysinsinöörillä Petri Koholla näitä on riittänyt syksystä 2009 lähtien.

koho web
Kehitysinsinööri Petri Koho.
Kohon pitävät kiireisenä loppusijoitustunneleiden täytön suunnittelu ja tunneleiden päähän tulevan järeän teräsbetonitulpan kehittämistyö. Suuri kysymys kuuluu, kuinka nämä käytännössä toteutetaan ja millaisilla materiaaleilla.

”Posivan lehti-ilmoitus ja ajatus käytetyn polttoaineen loppusijoituksesta herättivät huomioni. On ollut mielenkiintoista olla mukana näin ainutlaatuisessa projektissa”, Koho miettii työuran vaihtoa.

Ennen Posivaa hän toimi kahdessa eri yrityksessä lääketieteellisten laitteiden suunnittelu- ja kehitystyössä.
Aloittaessaan Posivassa syksyllä 2009 Kohon työnkuva oli nykyistä suppeampi, mutta se laajeni täytön suunnittelun tultua mukaan.

”Aika Posivassa on avannut uuden maailman. Nyt puhutaan yhtä aikaa muun muassa kalliorakentamisesta ja erilaisista savi- ja kivimateriaaleista. Vaikka projektien hallinnassa on eri toimialoilla samoja lainalaisuuksia, olen päässyt Posivassa aivan uuteen kontekstiin.”

Edelleen tamperelainen Koho opiskeli biomateriaalitekniikkaa Tampereen teknillisessä korkeakoulussa (nykyisessä Tampereen teknillisessä yliopistossa). Hän valmistui diplomi-insinööriksi vuonna 2001.

Ruokapöytäsanailu opettaa uutta


Tuotekehityksestä kokemusta hankkinut Koho sanoo, että uuden luomisessa olennaista on tulevaisuuteen katsominen ja innostuminen. Sama näkyy Posivan töissäkin.

”Posivassa henki on sellainen, että tartutaan toimeen. Turvallisuusnäkökulmat korostuvat myös paljon.”

Koho kuvaa asiantuntijaorganisaatiossa työskentelemistä mielenkiintoiseksi ja opettavaiseksi. Keskustelut eivät kierrä tuttua rataa, kun samassa pöydässä istuu välillä geologi, välillä kalliorakentaja.

”Ruokapöydässä käydään aina miellyttävää sanailua. On mielenkiintoista kuunnella hyvin erilaisia näkökantoja.”

Näkemysten moninaisuus on ollut Koholle tilaisuus oppia uutta: oma ymmärrys laajenee ja loppusijoituksen kokonaisuuden hahmottaminen helpottuu.

Kun työpäivä vaihtuu vapaaseen, Koho vaihtaa päälleen suunnistusasun tai nappaa alleen maastopyörän. Liikunnalliset aktiviteetit ovat sopivaa vaihtelua työn aivojumpalle.


Jaa artikkeli: