Tietopankki

Tietopankki

Posiva julkaisee työraportteja sekä Posiva-raportteja. Vuodesta 2006 lähtien lähestulkoon kaikki raportit on julkaistu verkkosivuilla, ja ne löytyvät tietopankista. Tietopankista löydät myös Posivan julkaiseman Posiva tutkii -tiedotuslehden, vuosikertomukset sekä yhteenvedot Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon toiminnasta. Lisäksi tietopankista löytyy hyödyllistä opetusmateriaalia.

Posivan kuvapankkiin pääset tästä.

Uusimmat julkaisut


POSIVA-raportti 2019-3

Takaisin

Nimi:

HYDCO Summary Report

Raportin kirjoittaja:

Öhman, J., Hansson, K., Andersson, P., Joutsen, A., Poteri, A., Ahokas, H., Heikkinen, E.

Kieli:

Englanti

Sivumäärä:

153

ISBN:

978-951-652-273-2

Tiivistelmä:

HYDCO-YHTEENVETORAPORTTI

HYDCO-projektin (kirjainsana sanoista HYDraulic COnnectivity, hydraulinen konnektiviteetti (hydraulinen yhteys)) tarkoituksena on tutkia hydraulisia yhteyksiä kalliotilavuudessa, joka vastaa suunnitellun loppusijoituslaitoksen isäntäkiveä Olkiluodon laitosalueella. Tutkimukset toteutettiin maanalaisen ONKALO-tutkimustilan (Posiva 2003) tutkimuskuprikasta noin 350 metrin syvyydessä maanpinnan alapuolella. Tutkittavaa kalliotilavuutta karakterisoitiin monitieteellisin tutkimuksin kahdessa noin 25 metrin pituisessa kairareiässä, jotka ovat kahden metrin etäisyydellä toisistaan ja melkein yhdensuuntaisia. Työssä geologian, geofysiikan ja hydrogeologian tieteenalojen tietoja tulkitaan yhdessä tutkitun kalliotilavuuden hydrogeologisen kuvauksen muodostamiseksi. Tämän tutkimuksen tavoitteena on analysoida: 1) rakoilun geometria, 2) reikien väliset hydrauliset yhteydet ja 3) niin sanottujen avoimien, mutta päättyvien rakojen olemassaolo. Tässä heikosti vettäjohtavassa ympäristössä rakojen ominaisuudet eivät välttämättä selkeästi erotu normaalista ehjän kallion heterogeenisyydestä. tehden kenttätutkimuksista haastavaa ja rajoittaen rakovirtauksen ja kairareikien välisen hydraulisen yhteyden kuvausta. Näin ollen HYDCO-projektin toissijainen tavoite on arvioida erilaisten tutkimusmenetelmien toimivuutta hydrogeologisen kuvauksen kannalta heikosti vettäjohtavassa kalliomassassa.

HYDCO-kuprikan litologiaa hallitsee suonigneissi (VGN) sekä karkearakeinen graniittinen pegmatoidi (PGR). Tulkinnan perusteella rakotiheys on riippuvainen litologiasta, sillä rakoja on enemmän suonigneississä. HYDCO-kairarei’issä kartoitetut raot on jaettu kolmeen ryhmään. Voimakkuuden kannalta vahvin ryhmä on kulultaan P–E-suuntainen ja lähes pystysuuntainen. Toinen ryhmä on loivasti kaatuva ja melkein lähes samansuuntainen gneissin liuskeisuuden kanssa. Tätä toista ryhmää epäillään liuskeisuuteen liittyväksi paikalliseksi ryhmäksi, sillä se on verrattain harvinainen rakosuunta ympäröivissä tunneleissa. Toisen ryhmän suunta on kuitenkin yleinen Olkiluodon kallioperässä, mutta se puuttuu paikallisesti HYDCO-alueelta. Tämä toinen ryhmä liittyy pääsääntöisesti haarniskapintaisiin rakoihin, ja johtuen ryhmän rakoilun ortogonaalisuudesta kairareikiin nähden, niillä on merkittävä rooli reikien välisessä rakoilussa. Lähistön tunnelien kartoitusainestot viittaavat mahdollisen kolmannen ryhmän olemassaoloon, jonka suunta on epäsuotuisa kairareikäleikkauksen kannalta.

Monitieteellisen yhteistulkinnan lähtökohdaksi tunnistetaan ensin mahdolliset reikien väliset rakenteet perustuen geologisiin/ geometrisiin havaintoihin. Tämä analyysi perustuu rei'issä havaittuihin vastaaviin rakoleikkauksiin, joissa on yhtenevät suunnat ja samanlaiset geologiset ominaisuudet. Yksi näistä huomattavimmista rakenteista liittyy rakovyöhykkeeseen, joka on kartoitettu toisen tutkittavan kairareiän sydämessä joka yhdistyy ONKALOn tunnelia leikkaavaan rakoon (TCF) (n. 20 m pituudeltaan). Rakoiluvyöhykkeen raot kuuluvat ryhmiin 2 ja 3.

Tämän jälkeen tunnistettuja mahdollisia reikien välisiä rakenteita käytetään taustana tulkittaessa seuraavia tutkimuksia: 1) latauspotentiaaliyhteydet, 2) reikien välille kytketyt tutkaheijasteet, 3) yksityiskohtainen PFL-virtausmittaus ja 4) sarja yksityiskohtaisia hydraulisia vuorovaikutuskokeita käyttäen monitulppalaitteistoja. Yksityiskohtaisen vuorovaikutuskokeen rakenteellisen tulkinnan pohjaksi määritettiin joukko havaittuja hydraulisia vasteita niin sanottujen käsitteellisten hydraulisten yhteyksien (nähdään ”yhteisinä nimittäjinä” vastemallissa) tunnistamiseksi. Toisessa vaiheessa nämä hydrauliset yhteydet liitetään geologisiin rakenteisiin (eli reikien välisiin rakenteisiin, PFL-anomalioihin ja rakoiluun). Lopputuloksena saadaan keskeisten hydraulisten yhteyksien hydrogeologinen kuvaus HYDCO-kalliomassassa. Kuvausta käytetään arvioitaessa eri tutkimusalojen osuuden yhdenmukaisuutta ja merkitystä.

HYDCO-kalliomassan kuvaus on tuonut käytännön kokemusta sekä syventänyt ymmärrystä olosuhteista, joiden voidaan odottaa vallitsevan loppusijoitusreikien ympäristössä. Tämä on arvokasta tietoa, sillä tutkimuskairareikien käyttö on rajallista tulevassa loppusijoituslaitoksessa. Tämä tutkimus on osoittanut, että suurin osa käytetyistä tutkimusmenetelmistä ovat toimivia tunnistettaessa rakoilun olosuhteita tutkittavassa kalliomassassa. Kuitenkin monissa tapauksissa rako-ominaisuudet ovat lähellä todentamisrajaa, mikä osoittaa tarpeen määrittää kynnysrajoja (eli rajoja, joiden alapuoliset tiedot ovat merkityksettömiä ja voidaan ymmärtää ”vähäisenä heterogeenisyytenä”). Arvioidut vedenjohtokykyarvot (transmissiviteetit), diskreeteistä PFL-anomalioista metriluokan injektiotesteihin, ovat tyypillisesti alle 10‑10 m2/s. Näin ollen tutkittu kalliotilavuus ei tue ”avoimien päättyvien rakojen” olemassaoloa.

Havaintojen puuttuminen ei kuitenkaan välttämättä takaa tämän tyyppisten rakojen puuttumista tutkitussa tilavuudessa (kairareiät kattavat vain osan tutkitusta tilavuudesta; jos rakovirtaus ilmenee rakotason sisäisenä kanavoitumisena tai jos rakojen geometrian suunta on epäsuotuisa, leikkauksen todennäköisyys voi olla pieni). Lisäksi tämän paikallisen mittakaavan tutkimuksen tulosten yleistettävyys koko loppusijoitus tilavuuteen on kyseenalaista.

Tämä tutkimus on myös osoittanut kahden kairareiän välisen rakoverkon yhteyksien kolmiulotteisen kuvauksen analysoinnin hankaluuden. Siksi näyttää olevan tarpeen käyttää vähintään kolmea kairareikää, jolloin rakoverkon kuvaus paranee. Reikien välisten yhteyksien mallinnuksen keskeiset komponentit ovat: 1) yksityiskohtainen kairasydänten geologinen kartoitus, 2) teräväpiirtoinen kairareiän kuvantaminen (ABI/OBI) mahdollisesti tuettuna kairareikätutkalla, 3) PFL-mittaus ja 4) vesimenekkikokeet hydraulisten vasteiden seurannalla.

Avainsanat:

Pohjavesi, virtaus, hydrogeologia, peruskallio, yhteys, tulkinta, tutkimus, ONKALO, ONK-PP262, ONK-PP274, hydraulinen vuorovaikutus, Posiva Flow Log

Tiedosto(t):

POSIVA 2019-03_web (pdf) (13.4 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje