Tietopankki
Posiva julkaisee työraportteja sekä Posiva-raportteja. Vuodesta 2006 lähtien lähestulkoon kaikki raportit on julkaistu verkkosivuilla, ja ne löytyvät tietopankista. Tietopankista löydät myös Posivan julkaiseman Posiva tutkii -tiedotuslehden, vuosikertomukset sekä yhteenvedot Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon toiminnasta. Lisäksi tietopankista löytyy hyödyllistä opetusmateriaalia.Posivan kuvapankkiin pääset tästä.
Uusimmat julkaisut
Työraportti 2018-7
|
Nimi: |
Matrix Porewater and Gases in Porewater in Olkiluoto Bedrock from Drilling OL-KR56 |
|
Raportin kirjoittaja: |
Eichinger, F., Rufer, D., Waber, H.N. |
|
Kieli: |
Englanti |
|
Sivumäärä: |
128 |
|
Tiivistelmä: |
MATRIKSIHUOKOSVEDET JA NIIDEN KAASUT OLKILUODON KAIRAUSNÄYTTEESSÄ OL-KR56 Tutkimuksessa on karakterisoitu OL-KR56:n kairansydännäytteiden matriksihuokosvesiä. Näytteet ovat peräisin -700 ja -1160 m:n syvyydestä ja ne on otettu välittömästi kairauksen jälkeen. Näin huokosvesien karakterisoinnissa on käytetty alkuperäisellä huokosvedellä kyllästyneitä näytteitä. Huokosvesistä on määritetty epäsuorasti Cl- ja Br-pitoisuudet sekä d37Cl, d18O ja d2H isotooppisuhteet. Lisäksi on määritetty reaktiivisten ja jalokaasujen huokosvesipitoisuudet sekä niihin liittyviä isotooppeja. Tuloksia tulkitaan Olkiluodon tutkimuspaikan paleohydrogeologisen kehityksen suhteen vertaamalla uusia tuloksia aiemmin muista rei'istä kerättyihin huokosvesi- ja rakopohjavesiaineistoihin. Huokosvesien Cl- ja Br-konsentraatiot kasvavat merkittävästi -750 ja -770 m:n välillä ja sen jälkeen vaihtelevat hieman tosin osoittaen pienempiä pitoisuuksia vettäjohtavien rakojen läheisyydessä kuin kauempana niistä sijaitsevissa näytteissä. Huokosvesien Cl- ja Br-konsentraatiot ovat yleisesti pienempiä niin OL-KR56:n kuin aiempienkin reikien rakopohjavesistä otetuissa näytteissä viitaten huokosvesien ja rakopohjavesien välillä vallitsevaan transienttiin tilaan. Noin -770 m:stä otetusta näytteestä on poikkeuksellisesti saatu huokosvesistä samankaltaiset Cl- ja Br-konsentraatiot kuin mitä tavataan rakopohjavesissä. Bromidi-kloridisuhteiden yleisesti korkeampi arvo kuin merivedessä viittaa huokosvesien olevan muuta alkuperää kuin merivettä. Huokosvesien d18O ja d2H arvot ja etenkin 18O tulevat raskaammiksi syvyyden kasvaessa. Isotooppiarvot ovat yleisesti raskaampia kuin huokosvesissä, jotka on mitattu ylempää kalliosta otetuista näytteistä, ja rakopohjavesinäytteissä OL-KR56:sta tai vastaavilta syvyyksiltä muista rei'istä. Huokosvesinäyteet sijoittuvat lähelle tai hieman oikealle GMWL:n suhteen viitaten niiden meteoriseen alkuperään ja raskaampina edustavat lämpimiä ilmasto-olosuhteita. Reaktiivisten ja jalokaasujen pitoisuudet vaihtelevat niin syvyyden kuin vettäjohtavan rakoetäisyydenkin suhteen. Huokosvesien He-pitoisuudet ovat yleisesti korkeampia kuin vastaavilla syvyyksillä olevissa rakopohjavesissä, kun taas huokosvesien CH4-pitoisuudet ovat pienempiä. Poikkeuksena havaittiin kahdessa näytteessä (-747 m ja -1153 m) samansuuruisia metaanipitoisuuksia kuin rakopohjavesissä vastaavilla syvyyksillä. Hiilivetyjen isotooppisignaalit ja hiilivetysuhteet viittaavat hiilivetyjen osalta termogeeniseen, ulkoiseen alkuperään. Huokosvesien 3He/4He-suhteet viittavat heliumin muodostuneen ensisijaisesti kuoressa. Vertailu Olkiluodon kivinäytteistä saatuihin 3He/4He-suhteisiin viittaa kuitenkin radiogeenisen kuorellisen alkuperän lisäksi ylimääräisen lähteen vaikuttavan huokosvesien heliumin taustalla. |
|
Avainsanat: |
Huokosvesi, stabiilit isotoopit, jalokaasut, reaktiiviset kaasut, huokosvesi‒pohjavesivuorovaikutus, paleohydrogeologinen evoluutio |
|
Tiedosto(t): |
