Tietopankki

Tietopankki

Posiva julkaisee työraportteja sekä Posiva-raportteja. Vuodesta 2006 lähtien lähestulkoon kaikki raportit on julkaistu verkkosivuilla, ja ne löytyvät tietopankista. Tietopankista löydät myös Posivan julkaiseman Posiva tutkii -tiedotuslehden, vuosikertomukset sekä yhteenvedot Olkiluodon ja Loviisan voimalaitosten ydinjätehuollon toiminnasta. Lisäksi tietopankista löytyy hyödyllistä opetusmateriaalia.

Posivan kuvapankkiin pääset tästä.

Uusimmat julkaisut


Työraportti 2015-44

Takaisin

Nimi:

Results of Monitoring at Olkiluoto in 2014 Hydrogeochemistry

Raportin kirjoittaja:

Lamminmäki, T., Pitkänen, P., Penttinen, T., Komulainen, J., Loimula, K., Wendling, L., Partamies, S., Ahokas, T.

Kieli:

Englanti

Sivumäärä:

326

Tiivistelmä:

Maanalaisen tutkimustilan, ONKALOn, rakentaminen käynnistyi kesäkuussa 2004. Rakentamisen aiheuttamia mahdollisia muutoksia matalien ja syvien pohjavesien kemialliseen ympäristöön seurataan säännöllisesti. Tässä raportissa esitetään hydro­geokemiallisessa monitoroinnissa vuonna 2014 tehdyt mittaukset ja havainnot.

Matalien pohjavesien monitorointi jatkui vuonna 2014. Näytteiden pH vaihteli happamasta (5.9) lievästi alkaliseen (7.9). Kohonneita sulfaattipitoisuuksia mitattiin muutamissa kohteissa. Erityisen korkeat pitoisuudet (390−1720 mg/l) mitattiin kallioreiässä OL-PP56. OL-PP56 muutokset johtuivat uuden parkkipaikka-alueen rakennustöistä reiän ympäristössä sekä todennäköisesti rakennustöissä käytetystä ONKALOsta louhitusta kivimurskeesta, jonka sulfidimineraalit ovat hapettuneet ja tuottaneet sulfaattia pohjaveteen. Olkiluodossa sijaitsevalla Natura-alueella ja sitä lähellä olevien näytteenottokohteiden OL-PVP4A ja OL-PP2 suolaantuminen tasaantui. Isotooppitulosten (δ18O ja δ2H) perusteella näytepisteiden OL-PVP12, OL-PVP30 ja OL-PP3 veteen on osin sekoittunut Korvensuon altaan vettä.

Vuonna 2014 syvien pohjavesien monitorointia varten kerättiin pohjavesinäytteitä sekä maan pinnalta 17 eri kairareiästä että ONKALOsta. Maanpinnalta kerätyissä syvien kairareikien näytteissä havaittiin muutoksia pohjaveden kemiallisessa koostumuksessa, jotka todennäköisesti ovat useimmissa tapauksissa ONKALOsta johtuvan hydraulisen gradientin aiheuttamia. Kohonneita sulfidipitoisuuksia mitattiin edelleen vuonna 2014. Korkeimmat pitoisuudet olivat kairarei´issä OL-KR46_570 (30 mg/l) ja OL-KR13_T405 (16 mg/l). Rako OL-KR46_570 on yhteydessä vettäjohtavaan rakenteeseen HZ056 ja ONKALOn aiheuttaman paine-eron takia sulfaattipitoinen vesi on sekoittunut avointa kairareikää pitkin suolaisen pohjaveden kanssa, muodostaen näin otolliset olosuhteet sulfaatin pelkistymiselle sulfidiksi ko. raossa. Rakenteen HZ19 laimentuminen ei ollut enää selvästi havaittavissa. OL-KR25_T91 (HZ19) laimentui lievästi ja sulfaattipitoisuus laski, mutta veden isotooppikoostumuksen muuttuminen raskaammaksi viittaa Korvensuon altaan veden sekoittumiseen pohjaveteen. Korvensuon veden vaikutus huomattiin myös näytteiden OL-KR35_57 ja OL-KR35_77 isotooppikoostumuksissa. HZ19-leikkauksen OL-KR37_T165 laimentuminen on pysähtynyt ja kemiallinen koostumus on alkanut palautua kohti alkuperäistä tilaa. Viime vuosien aikana yksi tärkeimmistä havainnoista on ollut rakenteen HZ20 voimakas laimentuminen. Vuonna 2014 ilmiö havaittiin tulppaväleissä OL-KR22_T419, OL-KR23_T425, OL-KR25_T357, OL-KR25_T337 ja OL-KR28_T386. Laimentumisen ja vesien sekoittumisen takia sulfidin tuotanto on myös käynnistynyt ja kohonneita pitoisuuksia määritettiin tulppaväleissä OL-KR22_T419 (2.8 mg/l) ja OL-KR23_T425 (1.4 mg/l). OL-KR25_T337 voimakas laimentuminen yhdessä kohonneiden DIC ja tritium-pitoisuuksien kanssa viittaa kontaminoitumiseen pintavesillä, mikä voi johtua teknisestä viasta tulppakalustossa (mahdollinen vuoto yhdestä yläpuolella olevasta kolmesta tulppavälistä). Olkiluodon toistaiseksi korkein suolaisuus (TDS 127 mg/l) mitattiin kairareiän OL-KR1 pohjalla (-919 m). Näytteestä määritettiin myös korkea sulfaattipitoisuus, joka voi olla seurausta raoissa satunnaisesti tavatun baryytti­mineraalin liukenemisesta.

ONKALOsta kerättyjen näytteiden tulokset vastasivat aiempien vuosien kehitystä, joko muutoksia ei havaittu tai jo todetut hitaat muutokset jatkuivat. ONK-PVA9 vesi suolaantui vuoden 2014 aikana lähellä olevan karakterisointireiän ONK-KR16 kai­rauksen jälkeen. Molempien näytepaikkojen vesi tulee rakenteesta OL-BFZ045. ONK-PVA9:n suolaisuus tasaantui vuoden loppuun mennessä. Suurimmat sulfaat­tipitoisuuden nousut havaittiin näytepisteissä ONK-KR1, ONK-PVA3 ja ONK-PVA7. ONKALOn yläosan (ONK-KR1 ja ONK-PVA3) korkeat sulfaatit johtuivat toden­näköisesti maanpinnalla tehdyistä rakennustöistä ja siellä käytetystä ONKALOsta louhitusta murskeesta, jonka sulfidimineraalit hapettuivat. Korkein ONKALO-näyt­teiden sulfidipitoisuus (2,5 mg/l) mitattiin pohjavesiasemassa ONK-PVA8, jonka sulfidipitoisuus on ollut koholla koko monitoroinnin ajan. Kohonneita sulfidi­pitoi­suuksia havaittiin myös näytepisteissä ONK-KR16 (1,6 mg/l) ja ONK-PVA5 (0,7 mg/l).

Kaasuanalyysejä varten kerättiin vuonna 2014 yhteensä 35 näytettä sekä syvistä kairarei’istä että ONKALOsta. Näytteitä kerättiin ensimmäistä kertaa myös Posiva Flow Log Groundwater Sampler (PFL-GWS) näytteenottimella. Raosta OL-KR47_711 kerättiin kaasunäytteet kaikilla kolmella (PFL-GWS, PAVE ja SWA) menetelmällä. SWA-näytteiden kaasupitoisuudet jäivät tyypillisesti alhaisemmiksi kuin muilla tekniikoilla kerättyjen näytteiden pitoisuudet. Vetypitoisuus oli korkein ilman pump­pausta kerätyssä PFL-näytteessä, joka viittaa siihen, että osa vetykaasusta menetetään näytepumppauksen aikana (PAVE/SWA-näytteet). PFL-näytteen­otto­menetelmää tulee vielä testata jatkossa, jotta näytteiden edustavuutta voidaan arvioida. ONKALO-näytteiden helium-pitoisuudet olivat matalampia kuin perustila-aineistossa. Tämä voi johtua kevyiden kaasujen diffuusiosta tunnelitiloihin, kun näytteenottoväli on lähellä tunnelia, missä hydraulinen paine on merkittävästi laskenut.

SAMPO elektromagneettiset luotaukset antoivat tietoa kallion ominaisvastuksen muutoksista. Nämä johtuvat osin pohjaveden suolaisuudessa tapahtuvista muutoksista, vaikkakin häiriöitä aiheuttavat ONKALOn rakentaminen sekä uudet voimalinjat tutkimusalueella. Asemat, joiden mukaan kallion ominaisvastus oli nousussa, sijaitsevat ONKALOn itäpuolella ja vastaavasti asemat, jotka osoittivat ominaisvastuksen laskua, sijaitsevat ONKALOn länsipuolella. Vuoden 2014 tulokset vastasivat vuonna 2013 saatuja tuloksia.

Avainsanat:

Hydrogeokemia, ONKALO, monitorointi, pohjavesi, kaasunäytteenotto, analyysitulokset, Gefinex S400.

Tiedosto(t):

Results of Monitoring at Olkiluoto in 2014 Hydrogeochemistry (pdf) (26.8 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli: