Tietopankki

Työraportti 1997-9

Takaisin

Nimi:

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL-KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit

Raportin kirjoittaja:

Seppo Gehör; Aulis Kärki; Seppo Suoperä; Olavi Taikina-aho

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

71

Tiivistelmä:

Working report: EURAJOEN OLKILUODON KAIRAUSNÄYTTEEN OL-KR9 PETROLOGIA JA
MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT.


TIIVISTELMÄ


Tässä raportissa esitetään Olkiluodon tutkimusalueen kairausnäytteen OL-KR9 petrologisten
tutkimusten ja rakomineraalitutkimusten tulokset. Petrografinen kartoitus on tehty
silmämääräisesti ja kivilajien tekstuurit sekä modaaliset mineraalikoostumukset on analysoitu
polarisaatiomikroskoopilla pistelaskuria apuna käyttäen. Päämineraaleina esiintyvien
plagioklaasin, biotiitin ja amfibolien kemialliset koostumukset on määritetty Oulun yliopiston
elektronioptiikan laitoksella käyttäen JEOL-733 mikroanalysaattoria. Esitetyt kokokivianalyysit
on teetetty kanadalaisessa XRAL-laboratoriossa käyttäen röntgenfluoresenssianalysaattoria
(XRF), neutroniaktivaatioanalysaattoria, LECO-rikkianalysaattoria ja ioniselektiivisiä
elektrodeja. Rakomineraalit on identifioitu silmämääräisesti ja tarvittaessa identifiointi on
varmennettu käyttäen stereomikroskooppia ja röntgendiffraktometria.

Petrologisten tutkimusten perusteella alueen kivilajit jakautuvat viiteen päätyyppiin, jotka ovat:
1) migmatiittiset kiillegneissit, 2) kvartsiittigneissit, 3) amfiboliittiset emäksiset liuskeet, 4 )
gneissimäiset tonaliitit ja granodioriitit sekä 5) keskirakeiset graniitit ja leukokraattiset
pegmatiitit. Näitä kaikkia kivilajityyppejä on tavattu myös nyt tutkitusta kairausnäytteestä.

Tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiittia, rautakiisuja (magneettikiisu ja
rikkikiisu) ja savimineraaleja (illiitti, montmorilloniitti, kaoliniitti ja vermikuliitti), joita esiintyy
yleisesti kaikilla kairaussyvyyksillä. Näiden lisäksi on tehty muutamia havaintoja analsiimista,
laumontiitista, palygorskiitista ja kvartsista. Kalsiittikiteytymät ovat paksuudeltaan tyypillisesti
0,01 - 1 mm ja enimmillään 3 mm:n luokkaa. Rikkikiisua esiintyy kairausnäytteessä kaikilla
syvyyksillä. Se esiintyy omamuotoisina pieninä rakeina ja kalvomaisina silauksina tai laikkuina.
Rakomineraalina harvinaisempi magneettikiisu esiintyy tyypillisesti grafiitin yhteydessä.
Kaoliniittia tavataan löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. Illiitti
esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä
multamaisena muunnoksena yhdessä montmorilloniitin kanssa. Grafiittihaarniskapintoja tavataan
muutamista syvyysvyöhykkeistä. Kvartsiutuneista rakopinnoista on muutamia havaintoja.
Vedenjohtavuudella ei tämän selvityksen perusteella vaikuta olevan suoraa korrelaatiota
rakomineraaliseurueisiin, vaan vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin sisältyy tyypillisesti
samoja rakomineraaleja kuin niiden ulkopuolellekin. Kivilajiympäristöllä ei myöskään vaikuta
olevan suoranaista vaikutusta rakomineraaliseurueiden koostumukseen. Poikkeuksena tähän ovat
grafiittipitoiset kivilajit, joihin liittyvät raot sisältävät poikkeuksellisen runsaasti grafiittia.

Avainsanat: Paleoproterotsoinen, kallio, kiillegneissi, metapeliitti, migmatiitti, granitoidi,
petrologia, mineralogia, rakomineraali.
EURAJOEN OLKILUODON KAIRAUSNÄYTTEEN OL-KR9 PETROLOGIA JA
MATALAN LÄMPÖTILAN RAKOMINERAALIT.


TIIVISTELMÄ


Tässä raportissa esitetään Olkiluodon tutkimusalueen kairausnäytteen OL-KR9 petrologisten
tutkimusten ja rakomineraalitutkimusten tulokset. Petrografinen kartoitus on tehty
silmämääräisesti ja kivilajien tekstuurit sekä modaaliset mineraalikoostumukset on analysoitu
polarisaatiomikroskoopilla pistelaskuria apuna käyttäen. Päämineraaleina esiintyvien
plagioklaasin, biotiitin ja amfibolien kemialliset koostumukset on määritetty Oulun yliopiston
elektronioptiikan laitoksella käyttäen JEOL-733 mikroanalysaattoria. Esitetyt kokokivianalyysit
on teetetty kanadalaisessa XRAL-laboratoriossa käyttäen röntgenfluoresenssianalysaattoria
(XRF), neutroniaktivaatioanalysaattoria, LECO-rikkianalysaattoria ja ioniselektiivisiä
elektrodeja. Rakomineraalit on identifioitu silmämääräisesti ja tarvittaessa identifiointi on
varmennettu käyttäen stereomikroskooppia ja röntgendiffraktometria.

Petrologisten tutkimusten perusteella alueen kivilajit jakautuvat viiteen päätyyppiin, jotka ovat:
1) migmatiittiset kiillegneissit, 2) kvartsiittigneissit, 3) amfiboliittiset emäksiset liuskeet, 4 )
gneissimäiset tonaliitit ja granodioriitit sekä 5) keskirakeiset graniitit ja leukokraattiset
pegmatiitit. Näitä kaikkia kivilajityyppejä on tavattu myös nyt tutkitusta kairausnäytteestä.

Tyypillisimpinä rakomineraalifaaseina on tavattu kalsiittia, rautakiisuja (magneettikiisu ja
rikkikiisu) ja savimineraaleja (illiitti, montmorilloniitti, kaoliniitti ja vermikuliitti), joita esiintyy
yleisesti kaikilla kairaussyvyyksillä. Näiden lisäksi on tehty muutamia havaintoja analsiimista,
laumontiitista, palygorskiitista ja kvartsista. Kalsiittikiteytymät ovat paksuudeltaan tyypillisesti
0,01 - 1 mm ja enimmillään 3 mm:n luokkaa. Rikkikiisua esiintyy kairausnäytteessä kaikilla
syvyyksillä. Se esiintyy omamuotoisina pieninä rakeina ja kalvomaisina silauksina tai laikkuina.
Rakomineraalina harvinaisempi magneettikiisu esiintyy tyypillisesti grafiitin yhteydessä.
Kaoliniittia tavataan löyhänä, jauhomaisena massana tai tiiviimpänä, valkoisena katteena. Illiitti
esiintyy vihertävänä, läpikuultavana ja saippuamaisena massana sekä harmaana tai vihertävänä
multamaisena muunnoksena yhdessä montmorilloniitin kanssa. Grafiittihaarniskapintoja tavataan
muutamista syvyysvyöhykkeistä. Kvartsiutuneista rakopinnoista on muutamia havaintoja.
Vedenjohtavuudella ei tämän selvityksen perusteella vaikuta olevan suoraa korrelaatiota
rakomineraaliseurueisiin, vaan vettä parhaiten johtaviin vyöhykkeisiin sisältyy tyypillisesti
samoja rakomineraaleja kuin niiden ulkopuolellekin. Kivilajiympäristöllä ei myöskään vaikuta
olevan suoranaista vaikutusta rakomineraaliseurueiden koostumukseen. Poikkeuksena tähän ovat
grafiittipitoiset kivilajit, joihin liittyvät raot sisältävät poikkeuksellisen runsaasti grafiittia.

Avainsanat: Paleoproterotsoinen, kallio, kiillegneissi, metapeliitti, migmatiitti, granitoidi,
petrologia, mineralogia, rakomineraali.

Avainsanat:

Paleoproterotsoinen; kallio; kiillegneissi; metapeliitti; migmatiitti; granitoidi; petrologia; mineralogia; rakomineraali

Tiedosto(t):

Eurajoen Olkiluodon kairausnäytteen OL-KR9 petrologia ja matalan lämpötilan rakomineraalit (pdf) (1.5 MB)


Takaisin


Jaa artikkeli:
Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje