Tietopankki

Työraportti 2016-62

Takaisin

Nimi:

Vesinäytteenoton kenttätyöohje – versio 5

Raportin kirjoittaja:

Alho, P., Kontula, A., Lamminmäki, T., Mäkinen, V., Parviainen, L., Uusitorppa, T., Weckman, K., Yli-Kaila, M.

Kieli:

Suomi

Sivumäärä:

52

Tiivistelmä:

Poh­ja­ve­den kemiallinen laatu on eräs ydinjättei­den loppusijoituspaikan merkittävä omi­nai­suus. Pohjaveden pH, Eh, ammonium-, kloridi- ja sulfidi-ionien sekä liuen­neen hapen määrät vaikuttavat käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksessa käytettävän kupari­kap­se­lin korroosiokestävyyteen. Hapetus-pelkistys­olosuhteet, pH sekä orgaa­nis­ten humus- ja fulvohappojen, karbonaattien, fosfaattien, mikrobien ja kol­loidien spe­siesten laa­dut ja määrät voivat vaikuttaa mahdollisesti polttoaineesta vapautuvien radionuklidien liu­koi­suu­teen ja kulkeutumiseen. Pohjavesikemian vesinäytteenottojen tuloksia käytetään paikkakohtaisen hydrogeokemian kuvaamiseen, geokemialliseen mallinnukseen ja turvallisuusanalyysin tarpeisiin. Pohjavesikemian tutkimukset ovat eräs loppusijoituspaikan kuvauksen merkittävä osa. Loppusijoituspaikan tutkimukset (ent. varmentavat paikkatutkimukset VARTU) aloitettiin vuonna 2000 ja sen rinnalle perus­tet­tiin vuonna 2003 Olkiluodon monitorointiohjelma (OMO). Posivan moni­torointiohjelman tarkoituksena on huolehtia, että ONKALOn ja loppusijoitus­laitoksen rakentamisen ja käytön aikaiset muutokset pohjavesien hydrologiassa ja hydro­geokemiassa, sekä tutkimusalueen ympäristössä havaitaan. Monitorointiohjelman tulokset raportoidaan kerran vuodessa ja ohjelmaa kehitetään saatujen kokemusten ja havaittujen tarpeiden mukaan.

Vuosien aikana on tutkimusalueille kairattu useita syviä kairareikiä, joista otetaan pohjavesinäytteitä. Näytteenottojen tarkoituksena on tarkentaa jo muodostuneita käsityksiä kunkin alueen pohjavesikemiasta. Näytteitä otetaan syvistä kairarei'istä pää­asiassa monitulppa- ja kaksoistulppamenetelmillä sekä paineellisella vesinäytteen­ottolaitteistolla (PAVE) (Ruotsalainen et. al 1996). PAVE-laitteistolla saadaan sekä kaasu- että mikrobinäytteitä näytteenottosyvyydellä vallitsevassa paineessa. Lisäksi näytteitä voidaan kerätä syvistä kairarei'istä PFL-vesinäytteenottimella, jolla saadaan rakokohtaisia vesinäytteitä (Ripatti et. al 2014).

Vuonna 2000 Olkiluodossa alkaneiden varmentavien paikkatutkimusten aikana vesinäytteenottoja on suoritettu sekä syvistä kairarei’istä, matalista kairarei’istä, pohjavesiputkista että erilaisista ympäristönäytteenottokohteista. Vuonna 2004 Posiva aloitti maanalaisen tutkimustunnelin ONKALOn rakentamisen. ONKALOsta käsin päästään kohdentamaan eri vesinäytteenottopaikat huomattavasti tarkemmin kuin maanpinnalta. Vesinäytteiden keräyksessä käytetään kaikkia kehitettyjä näytteen­ottomenetelmiä näytteenottokohteesta ja näytteenotolle asetetuista tavoitteista riippuen. Vesinäytteenotot palvelivat aluksi Olkiluodon perustilan määrittämistä. Nykyään pohjavesikemian tuloksia käytetään pääasiallisesti ONKALOn ja loppusijoituslaitoksen rakentamisesta aiheutuvien muutoksien seurantaan, hydrogeokemian tietojen täydentämiseen ja mallinnukseen. Sekä maanalaisten että maanpäällisten tilojen rakennustyöt aiheuttavat uusia vaatimuksia vesinäytteenottojen toteutukselle. Louhinta- ja rakennustöistä sekä uusista havainnoista johtuen vesinäytteenotto-ohjelmasta voidaan poistaa tai siihen voidaan lisätä näytteenottokohteita. Kemian parametreille on lisäksi asetettu näytteenottosyvyydestä riippuvat toimenpiderajat (Posiva 2012-01).

Tässä kenttätyöohjeessa on esitetty Posivan vesinäytteenottomenetelmät sekä viittaukset niihin liittyviin työohjeisiin.

Avainsanat:

Pohjavesi, kemia, näytteenotto, analyysi, ympäristö, laitteistot

Tiedosto(t):


Takaisin


Jaa artikkeli: