Vain turvallinen loppusijoitus on mahdollista

Posivan ydinturvallisuuspäällikön, Mari Lahden, vastuulla on varmistaa, että näin todella tapahtuu.

- Tehtävänäni on varmistaa käytön aikainen turvallisuus eli juuri tuo edellä kuvattu. Kun polttoaine on turvallisesti loppusijoitusreiässä, mennään jo pitkäaikaisturvallisuuden tontille, Mari Lahti sanoo.

Lahden mukaan ydinturvallisuuden varmistaminen alkaa jo loppusijoittamisen suunnittelun ja rakentamisen aikana.

- Ydin- ja säteilyturvallisuus on varmistettava ja toteutettava riittävällä tavalla. Myös vastaavat operaattorit on koulutettava ja ohjeistettava. Ja tätä valvotaan ja seurataan. Posivan tärkeä visio onkin omavalvonta eli huolehtia itse ydin- ja säteilyturvallisuudesta.

Edelläkävijyys haastaa

Mikä sitten on ydinturvallisuuspäällikön työssä haastavinta? Onhan Posiva pian aloittamassa jotain, jota kukaan muu maailmassa ei vielä aikaisemmin ole tehnyt.

- Totta, haastavinta ovat juuri ne tekemiset, mistä ei vielä ole kokemusta. Esimerkiksi käsittelykammiossa noin 40 vuotta veden alla jäähdytetty polttoaine nostetaan ensimmäistä kertaa käytön jälkeen ilmaan pois vedestä.Vaikka esimerkiksi kriittisyysturvallisuus ja jälkilämmön riittävä poistuminen on varmistettu ja kaikki tapahtuu paksujen säteilysuojattujen seinien sisällä, hommassa riittää silti yksityiskohtia, Lahti kuvailee.

Tällaisia ovat esimerkiksi se, miten varmistetaan, että käsittelyssä on aina oikea ja oikean kokoinen polttoaine-elementti. Sen on pysyttävä ehjänä polttoaineen käsittelykammiossa etäohjauksella tehtävissä siirroissa kuljetussäiliöstä kuivausasemaan ja vielä varmistettava, että se osuu ja sujahtaa kapselin sisäosaan.

- Kaikkiin vaiheisiin liittyy pohdittavaa ja riskejä. Miten toimimme käsittelykammiossa, jos joku menee pieleen? Sen jälkeen, kun käytetty polttoaine on jo kapselin sisällä, tilanne helpottuu, sillä suljettu kapseli jo itsessään suojaa polttoainetta ulkoisilta uhilta ja ympäristöä säteilyltä. Kapselin pinnassa on enää noin sadasosa polttoaine-elementin pinnassa mitattavasta säteilystä.

Lahden mukaan, kun kapseli on saatu loppusijoitusreikään bentoniittisaven sisään ja reikä suljettua, reiän päällä säteily on jo luonnon normaalin taustasäteilyn tasolla.

‍

Teoreettisetkin asiat analysoitava

Mari Lahti vakuuttaa, että pahimmissakaan skenaarioissa Posiva ei saisi aikaiseksi suuria päästöjä tai vakavaa onnettomuutta. Luvituksen kannalta joudutaan kuitenkin analysoimaan sellaisiakin teoreettisia asioita, jotka voisivat tapahtua, vaikka kerran tuhannessa vuodessa tai vielä harvemmin.

- Ennen loppusijoittamista on huolehdittava, että radioaktiiviset aineet varmasti pysyvät kapselin sisällä pitkään. Kapselia ei siis saa pudottaa, kolhia tai kaataa, Lahti sanoo.

Toinen analysoitu skenaario on, polttoaineen kuljetussäiliön putoaminen korkeimmalta mahdolliselta paikalta vastaanottohallissa.

-Silloin voisimme saada aikaan pienen päästön. Hiukkamaiset aineet saataisiin silloin suodatettua ilmanvaihdon HEPA- eli tehokkaaseen hiukkasilman suodatinjärjestelmään, mutta pieni jalokaasupäästö poistoilmaan olisi mahdollinen. Seuraukset kapselointilaitoksen lähiympäristölle jäisivät kuitenkin pidemmälläkin aikaa paljon alle viranomaisten asettamien rajojen, Mari Lahti päättää.

Posiva on aloittamassa ensimmäisenä maailmassa käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksen 2020-luvun puolivälissä. Kapselointilaitoksen ja maanalaisen loppusijoituslaitoksen laiteasennukset ovat lähes valmiit. Loppukevät ja kesä 2024 on käyttöönottojen ja testausten aikaa.

Elokuussa on määrä aloittaa niin sanottu yhteistoimintakoe (YTK), jossa koko loppusijoitusprosessi testataan ilman oikeaa polttoainetta. YTK päättyy tammikuussa 2025. Säteilyturvakeskus (STUK) on luvannut lausuntonsa käyttöluvasta valmistuvan vuoden 2024 loppuun mennessä.

Mari Lahti

• Diplomi-insinööri, sovellettu geofysiikka
• 2007 geofyysikoksi Posivalle
• 2011 turvallisuusinsinööri, Posiva
• 2016 ydinturvallisuuspäällikkö, Posiva

Harrastukset

• Pitkät kävelyt
• Jooga
• Elokuvat

Teksti: Pasi Tuohimaa, kuva: Tapani Karjanlahti